"Hämmästyttävää. Näytelmänhän pitäisi olla ohjelmistossa aina kymmenen vuoden välein", kummastelee ohjaaja Sina Kujansuu kuulemaansa: Niskavuoren Heta nähdään ensimmäistä kertaa Oulun kaupunginteatterin näyttämöllä vuonna 2007 Kujansuun ohjaamana.
Hella Wuolijoen kirjoittama näytelmä sai kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa marraskuussa 1950. Suurella yleisölle Heta on tullut tutuksi sen jälkeen sekä lukuisilta eri näyttämöiltä että myös Edvin Laineen Niskavuori-sarjan kolmantena elokuvana vuodelta 1952.
"Itse olen kolmatta kertaa Niskavuorta tekemässä. Joka kerta olen hämmästellyt, mitä annettavaa Niskavuorella on nykymaailman aikana", Kujansuu sanoo ja myöntää myös joka kerta huomanneensa, että Niskavuori on aina yhtä ajankohtainen. Näytelmä on myös valtava runsaudensarvi, josta voi ammentaa aina jotain uutta.
Hetan yleismaailmallisia ja aikaan kuin aikaan sopivia teemoja ovat muun muassa rahan kaikkivoipaisuus ja mammonan tavoittelu, mutta toisaalta rakkaus ja elämän arvostaminen.
"Näytelmä ei kuvaa pelkästään Suomen lähihistoriaa, vaan mukana on yleisiä teemoja, värikästä draamaa", Kujansuu painottaa.
Akusti nousee
naisten rinnalle
Näytelmän nimihenkilö Heta on kovana ja ylpeänä Niskavuoren tyttärenä yksi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kivitetyimmistä hahmoista.
Kujansuu haluaa ohjauksessaan pohtia Hetan olemusta ja käyttäytymistä ja nostaa esille myös Hetan miehet: Akustin ja Santeri Lammentaustan.
Näytelmässä renki-Akustin kanssa naimisiin pieneen Muumäen torppaan joutunut Heta aikoo näyttää "Niskavuoren dynastialle", kuinka hän kohottaa Muumäen torpan Niskavuortakin komeammaksi tilaksi.
Eikä tavoite ole pelkästään näytönhaluisen Hetan, vaan myös Akustin, jonka kautta näytelmää voi Kujansuun mukaan seurata kuin kertomuksena nykyajan talousnerosta, liikemiehestä.
"Kuin Jorma Ollilasta", Kujansuu vertaa ja myöntääkin, että Akusti on ensimmäinen mies, joka Niskavuori-sarjassa nousee Niskavuorten naisten veroiseksi hahmoksi.
"Akusti näkee väylänsä Hetassa. Hän ottaa alusta asti Muumäen talouden ja rakentamisen suuret ratkaisut omiin käsiinsä kulkien mennen tullen emäntänsä yli.
Ja siinä missä Hetalla on oma kolmionsa Akustin ja Lammentaustan Santerin kanssa, niin Akustilla on oma kahden naisen triangelinsa Heta-puolison ja Muumäen "raahustavan" piian eli Siipirikon kanssa - draamaa yhden näytelmän höysteeksi riittää yllin kyllin.
"Mutta eiväthän nämä Wuolijoen näytelmät vedä vertoja hänen omalle elämälleen", Sina Kujansuu huomauttaa.
Juhani Tervapäänä Niskavuorensa kirjoittaneen virolaissyntyisen Wuolijoen uskomattomiin elämänvaiheisiin voi tutustua muun muassa Erkki Tuomiojan Tieto-Finlandia -palkitussa Häivähdys punaista -teoksessa (Tammi 2006).
Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Ensi-ilta 28.9 klo 19.
