-- Eihän sitä kotoa minnekään lähdetä!
Aimo Kakkinen asuu Raili-vaimonsa kanssa Itä-Lapissa Savukosken Rovalassa, 50 kilometrin päässä kirkonkylän kaupoista ja terveyspalveluista. Mies on asunut samalla joentörmällä koko ikänsä.
Keväällä 73 vuotta täyttävä Kakkinen kulkee kirkonkylällä omalla autolla. Korvatunturille vievällä sorapäällysteisellä Tulppiotiellä ei ole julkista liikennettä.
-- Olen asunut täällä aikoinani ilman tietä. Vuonna 1951 vasta tuli jonkinmoinen maantie meille. Siihen aikaan kuljettiin vain suksilla, porolla ja hevosella ja sitten kesällä veneellä, Kakkinen muistelee.
Nuorena Kakkinen teki metsätöitä ja loppu työurasta kului talonrakennuksessa.
Kunnan tarjoamiin palveluihin mies on tyytyväinen, vaikka lääkäripalveluita kuntalaiset ovat arvostelleet. Lääkärin vastaanotto on kolmena päivänä viikossa.
-- Minä olen päässyt aina kun on tarvinnut.
Oma terveys ei huoleta miestä siitäkään huolimatta, että lähin keskussairaala on yli 200 kilometrin päässä Rovaniemellä.
-- Sehän on sitten sama, onko palveluja tai lääkäriä lähellä, kun ylämaan ukko kutsuu joskus pois. Kyllä se on lähdettävä silloin. Eihän tänne kukaan ole jäänyt pitemmäksi aikaa, Kakkinen velmuilee.
Rovalan kylässä on kuutisen taloa, joissa kussakin asuu yksi tai kaksi ihmistä. Kyläläisiä ilahduttaa seitsemän kilometrin päähän muuttanut nuori lapsiperhe.
Kakkisen pariskunta haluaa asua kotonaan niin pitkään kun pystyvät. Kotiapua he aikovat tarvittaessa pyytää pitkästä matkasta huolimatta.
-- Sitten kun tarvitaan. Kyllä minä olen aika hanakka siihenkin asiaan tarttumaan, Kakkinen sanoo.
Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara vakuuttaa, että kotipalvelua saa kunnan ulkorajoille saakka.
-- Kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään.
Savukoskella on 1 300 asukasta, joista yli 64-vuotiaita on 280. Heistä vain joka kolmas asuu kirkonkylällä. Kunnassa on aloitettu palveluliikennekokeilu, joka takaa huonokuntoisille vanhuksille ilmaisen ja muille linja-autotaksan mukaisen kyydin kirkonkylälle.