Krankantie päättyy ja edessä näyttäisi olevan pyörätie. Vaan eipäs olekaan - vielä. Tie jatkuu, kaartuu ja vie Onni Väliahon asunnolle. Väliaho on aina luullut asuvansa Nokelassa, mutta kaupunginosajaottelu kertoo toista: Väliaho on merkitty äimärautiolaiseksi.
"Kummallista. En ole kyllä itseäni koskaan äimärautiolaiseksi ajatellut", Väliaho hymähtää. Hän uskoo, että elämä jatkuu edelleenkin nokelalaisena, vaikka uusi tieto hämmensi hetkellisesti elämää.
Krankantien päässä sijaitsevan talon hyppäämistä Äimäraution puolelle ei osaa selittää kaupungin tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalokaan. "En kyllä pysty sanomaan, mikä tässä on takana. Tämä on sitä vanhaa aluejakoperua", Mäkitalo tyytyy sanomaan.
Oulun keskustan alue on ollut jo hyvin pitkään kaupunginositettu. Sen ulkopuoliset alueet tehtiin kaupunginosiksi 1960-luvun puolivälin jälkeen.
Tilastokeskukselta Oululle muistutus
Oulu on kasvanut vauhdilla ja niin ovat kaupunginosatkin. Viimeisin kaupunginosatarkastelu Oulussa tehtiin vajaa kymmenen vuotta sitten, kun Tilastokeskus otti yhteyttä.
"Siellä ihmeteltiin, miksei Oulu tee aluejaolleen mitään uudistusta, vaikka väkiluku kasvaa kovasti. Kaikissa muissa kaupungeissa vastaava oli tehty", Mäkitalo kertoo.
Oulu pisti toimeksi ja tarkasteli eniten kasvaneita alueitaan. Silloin syntyivät muun muassa Knuutilankangas, Metsokangas ja Talvikangas. Nimet ovat kaupungin nimistötoimikunnan valitsemia.
Mäkitalon mukaan jatkossa kaupunki aikoo olla kaupunginosien kasvun suhteen tarkempi. Seuraava tarkistus on vuodenvaihteessa, kun Ylikiiminki liittyy Ouluun.
Kaupunginosat ovat tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalon mukaan lähinnä hallinnollisen suunnittelun perusyksiköitä. Kaupunginosien määrittelyssä otetaan huomioon muun muassa alueella asuvan väestön ja siellä sijaitsevien työpaikkojen määrä.
Osa alueista on syntynyt lähestulkoon työpaikkajakauman mukaan ja osan syntymistä voi vain arvailla. "Esimerkiksi Hangaskangas on tällainen alue. Siellä asuu vain 11 asukasta eikä siellä ole kyllä työpaikkojakaan. Ehkä silloin 60-luvulla on ajateltu, että kaupunki kaavoittaisi alueelle asutusta tai yritystoimintaa", Mäkitalo arvelee.
Äimärautiolla vain kaksi asukasta
Oulun kaupunginosista Äimärautio on asukasmäärältään pienin. Äimärautiolla asuvia on kaupungin tilastojen mukaan tasan kaksi. Toinen heistä on Krankantiellä asuva Onni Väliaho ja toinen samassa, kolmen asunnon kiinteistössä asuva mieshenkilö. Yksi kiinteistön asunnoista on tyhjillään.
Miehet ovat vanhoja VR:n työntekijöitä ja talokin oli aikoinaan VR:n omistuksessa. Nykyisin rakennus on valtiollisen liikelaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen, hallussa.
Onni Väliaho sanoo vähän arvanneensa, että jotain omituista hänen asuinpaikassaan on, sillä hänen äänestysalueekseen on laitettu Nuottasaaren koulu, vaikka äänestyspaikkoja on lähempänä useampikin.
"Pidempi äänestysmatka menee kuntoilusta, mutta outoa se silti on. Olen siitä ääneenkin maininnut ja minulle on sanottu, että voisin tehdä valituksen. En ole siihen kuitenkaan ryhtynyt", Onni Väliaho sanoo.
Tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalon mukaan koulupiirit ja äänestysalueet menevät osittain päällekkäin kaupunginosajakojen kanssa.
"Kaupunki pyrkii järjestämään palvelut mahdollisimman lähelle asukkaita. Myös liikenneyhteydet otetaan huomioon", Mäkitalo jatkaa. Hän kannustaa ihmisiä ottamaan yhteyttä, jos ennalta määrätyt jaot eivät miellytä.
"Kuntalainen voi aina tehdä aloitteen. Korjaukset ovat mahdollisia, sillä byrokraatit ovat tottuneet joustamaan", Mäkitalo huomauttaa.
