Oulussa Äimäraution hevosurheilualueella sijaitsevassa tallissa on todettu pääntautia.
Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Ritva Kaikkonen Oulun hevosklinikalta kertoo, että pääntauti on streptokokkibakteerin (Streptococcus equi ssp. equi) aiheuttama hengitystietulehdus.
– Se on bakteerin aiheuttama hevosen hengitystietulehdus. Muut hevosten hengitystietulehdukset ovat virooseja eli ne ovat viruksen aiheuttamia, Kaikkonen toteaa.
Kaikkonen kertoo, että tautitapaukset ovat rajoittuneet Äimärautiolla yhdelle tallille, jossa vahvistettuja pääntautitapauksia on neljä kappaletta. Ensimmäiset epäilyt taudista tulivat tammikuussa.
Äimäraution ratsastuskeskuksen yrittäjä Jaana Aitta kertoo, että neljästä sairastuneesta hevosesta kolme on jo oireettomia. Pääntaudin hoidossa on myös selvitty ilman antibiootteja.
– Eristystä jatketaan kuitenkin vielä varoajan loppuun asti, Aitta toteaa.
Pääntauti tuli talliin Suomesta ostetun uuden hevosen mukana. Aitan mukaan tallilla opittiin edellisestä pääntautitapauksesta. Vuonna 2018 40 hevosen tallista kahdeksan sairastui pääntautiin.
– Opimme viime kerrasta ja nyt tiesimme, miten toimia, Aitta kertoo.
Sairastuneet hevoset on viety eristystalliin, jossa työskentelevät vain muutamat ihmiset. Muilla ei ole tilaan asiaa.
Aitta kertoo, että ratsastuskoulu on pystynyt jatkamaan toimintaansa pääntaudista huolimatta. Tuntihevoset ovat pysyneet terveenä yhtä pientä ponia lukuunottamatta.
– Kyllähän tästä aiheutuu taloudellista vahinkoa klinikkakäynteineen, desinfiointeineen ja näytteenottoineen. Osa asiakkaista on myös laittanut tunteja tauolle, Aitta kuvaa.
Aitta kertoo, että eristykseen käytetty talli tullaan oman siivouksen ja desinfioinnin lisäksi desinfioimaan myös ammattilaisten toimesta. Myös maneesi on tarkoitus desinfioida.
– Varmuuden vuoksi, Aitta summaa.
Vaarallisin nuorille hevosille
Kaikkonen kertoo, että pääntauti tarttuu hevosesta toiseen eritteiden kautta. Bakteeri voi tarttua ihmisen välityksellä hevosesta toiseen, jos sairastuneen hevosen sieraineritettä tai paiseesta tullutta eritettä kulkeutuu esimerkiksi käsien kautta toisen hevosen limakalvoille.
Taudin itämisaika on kolmesta vuorokaudesta kahteen viikkoon, eli hevonen saattaa kantaa bakteeria jonkin aikaa oireettomana. Pääntaudin oireita ovat korkea kuume, yskä ja sierainvuoto. Lisäksi hevosen imusolmukkeet voivat turvota ja niihin voi syntyä paiseita.
Pääntautia voidaan hoitaa penisilliinillä, mutta Kaikkosen mukaan antibioottien käyttöä pyritään välttämään.
– Antibiootteja käyttämällä on riski siinä, että osa paiseista voi koteloitua. Yleensä hevonen paranee taudista itsekseen, toki esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää, Kaikkonen kuvailee.
Kaikkonen kertoo, että nuorilla hevosilla oireet ovat voimakkaampia ja tauti on vaarallisempi, sillä vastustuskyky on heikompi. Suurin osa eläimistä kuitenkin parantuu taudista.
– Osa saattaa jäädä pääntaudin kantajiksi.
Oireettomat pääntautia sairastaneet hevoset testataankin vielä viikkoja oireiden päättymisen jälkeen, jotta varmistutaan siitä, onko hevonen taudinkantaja. Eristystä jatketaan oireiden loppumisen jälkeen vielä useita viikkoja.
Pääntaudin talliyrittäjille aiheuttama harmi ei pääty siihen, että hevoset ovat parantuneet taudista. Eristyksen jälkeen talli vaatii tehokkaan siivouksen ja desinfioinnin, jotta bakteeri saadaan puhdistettua pinnoilta.
Ruokaviraston mukaan tautia esiintyy jatkuvasti Suomessa, mutta vain osa tapauksista ilmoitetaan viranomaiselle. Vuosittain Ruokavirasto toteaa pääntautibakteerin 10–40 hevosesta. Kaikkosen mukaan tautia ei todeta Oulun seudulla edes vuosittain.
– Karkea arvio on, että pääntautia on tällä alueella noin 2-5 vuoden välein, Kaikkonen sanoo.