Suomalaiset yritykset kohtaavat edelleen ongelmia Venäjällä toimiessaan, mutta tilanne on kokonaisuudessaan menossa parempaan suuntaan. Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamarien yhteinen Barents Business Trade and Investments -projekti kokosi maanantaina Oulunsalo-talossa yhteen kolmivuotisen projektin tulokset.
Seminaarissa puhunut ulkomaankauppa-ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) sanoi olevansa erittäin tyytyväinen Pohjois-Karjalan osoittamasta kiinnostuksesta Barents-yhteistyöhön. Hän pitäisikin toivottavana, että Pohjois-Karjala voisi antaa täysipainoisen panoksensa myös Barentsin alueneuvoston työhön sen täysivaltaisena jäsenenä.
Ministerille itselleen seminaarin aiheet eli rajanylitykseen, tullaukseen ja logistiikkaan liittyvät asiat ovat tuttuja, sillä ne ovat säännöllisesti esillä maiden hallitusten välisissä keskusteluissa. "Venäjän tullikomitean siirtyminen taloudellisen kehityksen ja kaupan ministeriöön ei ole ainakaan vähentänyt yhteydenpitoamme tulliasioissa, vaan pikemminkin parantanut."
Ministeri totesi suurella mielenkiinnolla seuraavansa investointien kehittymistä Barentsin alueella. Pitkään vireillä olleista hankkeista hän mainitsi kiinnostavana esimerkiksi Venäjän Shtokmanovskojen kaasuesiintymän, joka on Norjan Lumikki-kaasukenttää kymmeniä kertoja suurempi. Venäläisillä on aikeena hyödyntää Shtokmanovskojen esiintymää noin kymmenen vuoden kuluessa.
Ministeri myös vahvisti, että pohjoisen Suomen maakuntaliittojen harjoittama Barents-yhteistyö tulee saamaan korvamerkityn rahasumman lähialueyhteistyövaroista. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliitot ovat toivoneet tätä jo pitkään, Lehtomäki myönsi. "Se on ulkoministeriöltä tietynlainen vastaantulo ja toivottavasti myös tunnustus täällä pohjoisessa tehtävälle alueyhteistyölle."
Kokoluokaltaan summa on noin 100 000 euroa. Ministerin mukaan raha on ensi vuoden budjetissa, joskaan tarvittavaa puitesopimusta ei siitä ole vielä allekirjoitettu.
Uusia ja vanhoja ongelmia
Oulun kauppakamarin projektipäällikkö Kaisa Väyrynen toteaa, että projektin aikana on saatu konkreettisesti kerättyä tietoja siitä, millaisia kehittämistarpeita ja kompastuskiviä yritysten taipaleella Venäjää kohti on ollut. Tietoa on välitetty sujuvasti viranomaisille.
Lisäksi työryhmätyöskentelystä syntyi toimintatapa, joka on ollut kiinnostava sekä yrityksille että viranomaisille.
Projektissa oli kolme työryhmää nimikkeiltään Investoinnit ja lainsäädäntö, Logistiikka ja liikenne sekä Tulli ja raja.
Ongelmat ovat Venäjän suunnalla monessa kohtaa edelleen samanlaisia kuin vuosia sitten. Uusia ongelmia tulee myös esille.
Lainsäädännössä on pulmana muun muassa se, että muutoksia tapahtuu, mutta tieto niistä ei kulje eteenpäin riittävän nopeasti. "Ailahtelevuus lain toteutuksessa paikallisella tasolla on ongelma", Väyrynen sanoo.
Tulli- ja rajaylitystyöryhmän mukaan yksi tärkeimmistä asioista on, että Venäjän tullissa on liikaa ihmisiä. Asioiden hoito on hidasta, kun viranomaisia on liikaa.
Tieliikenteessä ongelmana on esimerkiksi länsimaisella lukutaidolla ymmärrettävien opasteiden puuttuminen. Rautatieliikenteessä muun muassa Karjalan oikorata pitäisi avata kaupalliselle liikenteelle. Tietoliikenneyhteyksiä pitäisi nykyaikaistaa.
Projekti kuuluu EU:n Interreg-rahoituksen piiriin. Jatkossa toiveena on saada jatkoa hyväksi havaitulle työryhmätoiminnalle, jossa kauppakamarit olisivat avustavana taustavoimana.
"Paikallisilla keinoilla, koulutuksella ja yhteisesti sovellettavien sääntöjen avulla voitaisiin tehdä paljon. Esimerkiksi kauppakamarien rooli voi olla tässä merkittävä", Väyrynen sanoo.
Suomalaisilla
on tekemistä
Suuret kansainväliset yritykset ovat yhä kiinnostuneempia Venäjän markkinoista. Suomalaiset yritykset saattavatkin jäädä siinä jalkoihin.
Etenkin pk-yritysten voi olla vaikeaa herättää venäläisten kiinnostusta, jos samaan aikaan Venäjän markkinoille on tulossa suursijoituksilla yrityksiä muista länsimaista. Myös aasialaiset yritykset ovat aktivoituneet Venäjällä.
Venäjällä on kuitenkin mahdollisuuksia, jotka toteutuvat ennemmin tai myöhemmin. "Jos nykyinen kehitys jatkuu, myönteisiä tuloksia on pakko tulla", Kaisa Väyrynen toteaa.
