Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen rakenneuudistus vähentää rankimmin lukioiden määrää. Pikkukunnat mummoutuvat entisestään.
Toisen asteen koulutus, käytännössä lukiot, nousevat väittelyyn ennen kun nykyinen eduskunta jää historiaan. Eduskunnan käsittelyyn tulee 260 miljoonan euron säästöpaketti, joka määrittelee toisen asteen koulutusluvat. Sen arvioidaan johtavan lukioiden huomattavaan vähentämiseen.
Opetusministeriö on ilmoittanut, että lukion, ammatillisen peruskoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko kehitetään. Suomennettuna ”kehittäminen” tarkoittaa siis koulujen määrän vähentämistä. Ministeriö valmistelee uusien järjestämislupien perusteita ja hakuehtoja. Samassa yhteydessä uusitaan näiden koulumuotojen rahoitusjärjestelmä.
Nykyinen pääoppositiopuolue keskusta on tehnyt oman koulutuspoliittisen vaihtoehtonsa varapuheenjohtaja Tuomo Puumalan johdolla. Loppuviikosta Puumala kertoi, että keskusta aikoo nyt tehdä vielä välikysymyksen toisen asteen koulutuksesta.
Tuomo Puumala totesi kuvaavasti perjantain lehdessä, että ”kentällä on sekasorron tila”. Koulut eivät tiedä mitä uusi luvanvaraisuus tarkoittaa, ja siksi keskustan mielestä kouluasioista on saatava vielä kunnon keskustelu aikaiseksi.
Aikomus lukioverkon karsimisesta sekä ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen tiivistämisestä on Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen julkisen talouden tasapainottamisen peruja.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan kahden vuoden päästä, vuoden 2017 alusta. Kaikkien lukioiden edellytyksiä arvioidaan tänä ja ensi vuonna. Tällä viikolla ministeriöstä lausuttiin ulos, että 260 miljoonaa olisi mahdollista säästää hallinnosta.
Esimerkiksi Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen äimisteli, missä lukioissa on sellaista hallintoa, että noin paljon voitaisiin säästää.
Lukiolaisten liiton tuore puheenjohtaja Tatu Koivisto huomautti, että lukiot turvaavat yleensä paikkakunnille myös hyvän peruskoulun, koska lukiot tarjoavat peruskouluun hyviä aineenopettajia. Nuori mies totesi aamutelevision haastattelussa havahduttavasti, että pienetkin lukiot ovat lähipalveluita, jotka pitäisi säästää.
Lukioiden alasajo herättää uhkakuvia, joissa pikkukuntien 16-vuotiaat nuoret pakkosiirretään asuntoloihin, kauaksi kotoaan. Isommilla paikkakunnilla lukioverkon keskittäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa nuoret hyrräävät mopoautoillaan kaupungin laidalta toiselle. Esimerkiksi Pielavedellä Pohjois-Savossa ja Tikkakoskella Keski-Suomessa lukiolaiset ovat järjestäneet mielenosoituksia pienen lukionsa puolesta. Maaseutupaikkakunnalla, vaikkapa Vaalassa lukio pitää yllä kirkonkylän elinvoimaisuutta. Ilman lukiota kylän raitteja kulkisi vain vanhuksia rollaattoreilla.
Lukiot ovat elintärkeitä pienille kunnille, vaikka perustelut lukioverkon tiivistämisellä ovat toki oikeutettuja. Isoissa voidaan tarjota laajempi kurssitarjonta. Selvää on, että kuntien kannattaa viimeistään nyt liittoutua kouluasioidensa järjestämiseksi.