Tarkkaavaisuushäiriö ADHD:n on tähän mennessä yleisesti luultu vaivaavan lapsia. Häiriö on uusimpien tutkimusten mukaan osoittautunut olevan myös aikuisväestöllä.
"Tarkkaavaisuushäiriö ei kaikissa tapauksissa poistukaan varttumisen myötä, vaan se voi jatkua koko aikuisiän", kertoo apulaisylilääkäri Asko Niemelä Oysin psykiatrian klinikalla.
Lapsilla tarkkavaisuushäiriö on 3-5 prosentilla. Aikuisena näistä yli puolet kärsivät ADHD:sta.
Tämän mukaan Suomessa on tällä hetkellä kymmeniä tuhansia ADHD:sta kärsiviä. Vaivasta voi olla pitkällisiä seurauksia. Niemelä kertoo ruotsalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan puolella sikäläisistä vangeista on ADHD. Suomessa vankeja koskeva ADHD-tutkimus on parhaillaan meneillään.
"Kyseessä on vakava sosiaalinen ongelma. Yhteiskunnan säästöt voisivat olla mittavat, jos asia hoidettaisiin ajoissa lääkityksellä tai kuntoutuksella", Niemelä huomauttaa.
Ongelmat
kasautuvat
ADHD ilmenee lapsissa esimerkiksi ylivilkkautena, keskittymiskyvyn puutteena ja oppimisvaikeuksina.
Myöhemmällä iällä psyykenvaivat, sosiaaliset ongelmat ja jopa väkivaltainen käytös voivat vaivata ADHD:sta kärsivää ihmistä.
Älyltään ADHD:ta potevat henkilöt eivät yleensä poikkea muista mitenkään.
"Oireileva ihminen voi olla lapsena villi, joten hän voi saada runsaasti negatiivista palautetta. Hän voi käsittää olevansa jollakin tavalla huono, josta seurauksena voi olla masennusta. Tämä taas voi johtaa moniin ongelmiin", selvittää psykologi Jukka Loukkola Oysin neuropsykiatrian poliklinikalta.
"Tarkkaavaisuushäiriötä potevan ihmisen koulutus voi jäädä alemmaksi kuin hänen älyllään voisi päästä", Niemelä lisää.
Tarkkaavaisuushäiriön tutkijat ovat koolla Oulussa keskustelemassa Pohjolan neuropsykiatriapäivillä vähän tunnetusta vaivasta. Nykyisin ADHD (attention deficit and hyperactive disorder) on ottanut MBD:n (minimal brain dysfunction) aseman.
Nykyisessä tautiluokituksessa MBD:stä ei enää puhuta.
Ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia
Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän ihmisen aivot toimivat hieman eri tavalla kuin normaalilla. Kyseessä on synnynnäinen vaiva, joka näyttää olevan perinnöllinen.
Niemelä huomauttaa, että tutkimukseen tulee selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. Tarkkaavaisuushäiriötä potevien sosiaalisia lähtökohtia ei tähän mennessä ole tutkittu.
"Päiväkotihenkilökunnan on helppoa havaita ADHD-lapsi, koska ryhmässä oireet tulevat parhaiten esille. Kotona oireet voivat jäädä huomaamatta", Loukkola kertoo.
Toisinaan ADHD voi ilmentyä vasta koulussa, jossa oppiminen yllättäen voi olla työlästä.
ADHD:n hoitona käytetään yleensä lääkkeitä ja kuntoutusta. Näillä on saatu tähän mennessä aikaan hyviä tuloksia.
"Vaivaan käytetyt lääkkeet stimuloivat aivotoimintaa. Monen ihmisen elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Jotkut eivät ennen pystyneet lukemaan yhtä paperiarkkia. Lääkityksen jälkeen he pystyvät lukemaan paksuja kirjoja", Loukkola selvittää.
Kliinisessä aikuisten ADHD-tutkimuksessa Oulu on nykyisin edelläkävijä. "Meillä on Suomen ensimmäinen neuropsykiatrian poliklinikka, joka on perustettu tarkkaavaisuushäiriötä varten", Loukkola toteaa.
