Aikuisten ADHD on saanut ensimmäistä kertaa Käypä hoito -suosituksen. Tavoitteena on yhtenäistää aikuisten ADHD:n diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta.
Käypä hoito -suositusta laatineen neuropsykologian erikoispsykologi Maarit Virran mielestä aikuisten ADHD:n hoito on ollut vähäistä eikä tukeakaan ole tarjolla tarpeeksi.
- Vaikeuksien pitää olla hyvin suuria, että tukea järjestettäisiin.
Myös suositustyöryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärven mukaan tutkimuksiin pääsy on usein hyvin vaikeaa.
- Riippuu paljon paikkakunnasta, niiden välillä on isoja eroja. Toki hyviä yksilöllisiä tarinoita on, mutta liian vähän.
Julkisessa terveydenhuollossa aikuisten ADHD:ta on hoidettu 2000-luvun alusta lähtien. Usealla ADHD:sta kärsivällä aikuisella ei siltikään ole diagnoosia tai oikeanlaista hoitoa.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia ja tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia.
Suosituksen mukaan aikuisen ADHD-diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri, jos aikuisella ei ole diagnoosia jo entuudestaan. ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito.
ADHD jää usein muiden häiriöiden varjoon
Eri ihmiset oirehtivat eri tavoin. ADHD huomataan yleensä vasta aikuisiällä, jos oireisiin ei ole kuulunut ylivilkkaus.
Psykiatri Sami Leppämäen mukaan aikuiset ovat yleensä itse parhaita havaitsemaan omat oireensa. Aina näin ei kuitenkaan ole.
- Usein puoliso on paras kertomaan siitä, minkälaisia oireita ihmisellä on, Leppämäki sanoo.
Myös muut päällekkäiset häiriöt, kuten ahdistuneisuus ja masennus, hankaloittavat ADHD:n diagnosointia aikuisilla.
- ADHD on saattanut näyttäytyä masennuksena tai sitten ihmisellä on todella ollut masennus, joka on hoidettu tuloksetta. Siinä tilanteessa pitäisi kellojen soida, että ehkä tässä on jotain muutakin, Leppämäki sanoo.