Kirjoittamalla oman nimensä Googlen hakukenttään voi selvittää mitä tietoa itsestä löytyy netistä. Yleensä hakutulokset viittaavat työelämään tai harrastuksiin, mutta joskus hakutulokset voivat kuitenkin sisältää myös epämiellyttäviä yllätyksiä.
Vanhentunut ja merkityksensä menettänyt tieto voi nousta esiin vielä vuosien kuluttuakin netissä. Jos itseään koskevan tiedon haluaa pois netistä, kannattaa ottaa yhteyttä sivun ylläpitäjään.
"Periaatteessa netistä ei pitäisi löytyä mitään tietoa itsestään, jos siihen ei ole erikseen antanut lupaa tai jos ei ole itse laittanut tietoa nettiin. Jälkimmäinen vaihtoehto on yleensä se, mistä ongelmat aiheutuvat. Ihmiset laittavat melko varomattomasti tietojaan nettiin", toteaa Nora Elers. Elers on mukana muun muassa Kansallinen Tietoturvapäivä -hankkeessa FiCom ry:n edustajana.
Lapsille ja nuorille on jo vuosia yritetty takoa järkeä päähän siitä, mitä netissä kannattaa kertoa itsestään ja mitä ei. Näyttäisi siltä, että monet aikuiset kaipaisivat vastaavanlaista kurssitusta.
"Nuoret ovat nykyään aika fiksuja netissä. Suurelle osalle aikuisista nettiyhteisöt ovat puolestaan uusi ilmiö. Kaikille ei ole välttämättä kerääntynyt kokemusta siitä, mitä tietoja itsestään kannattaa netissä antaa." Elers toteaa.
Tietojen poistaminen hankalaa
Itseään koskevan epämiellyttävän tai vanhentuneen tiedon poistaminen netistä ei ole aina täysin ongelmatonta, sillä hakukoneet tallentavat sivujen vanhat versiot välimuistiin ja sivua pystyy tarkastelemaan jälkeenpäinkin.
Muistissa olleet sivut katoavat hakutuloksista ajan myötä. Asiaa voi yrittää vauhdittaa pyytämällä hakukonetta poistamaan sivu hakutuloksista.
Vaikka tieto saataisiinkin pois sekä sivulta että hakukoneen muistista, ei sovi unohtaa, että sama tieto voi levitä jo muulla netissä.
Henkilötiedot ovat netissä myös haluttua kauppatavaraa. Roskapostitulva on yleisin riesa henkilötietojen joutuessa vääriin käsiin
"Verkossa pyörii myös häiriköitä, jotka saattavat metsästää esimerkiksi osoitetietoja, jotta pääsisivät asioimaan kasvotusten", Elers muistuttaa.
Elers ei kuitenkaan halua pelotella tietoturvariskeillä liiaksi. "Meillä on runsaasti hienoja nettipalveluita. Pienillä konsteilla - kuten rekisteriselosteiden lukemisella ja yhteystietojen tarkastamisella - verkossa asioiminen on turvallista."
Keskusrikospoliisin tietotekniikkarikoksiin erikoistuneeseen tutkintaryhmään kuuluvan rikosylikonstaapeli Jukka Mäkysen mukaan poliisille tulee harvoin yhteydenottoja koskien henkilötietojen laittomasta julkaisemisesta internetissä.
Pieni kielialue suojaa rikollisuudelta
Myös Mäkysen mielestä suurin osa henkilötietoihin liittyvistä ongelmista on itseaiheutettuja.
"Pahimmat tapaukset ovat niitä, kun itse julkaistaan omia ansioluetteloita henkilötunnuksineen ja osoitteineen", Mäkynen toteaa.
Ulkomailta on lukuisia esimerkkejä, joissa rikolliset ovat käyttäneet varastettuja henkilötietoja muun muassa ostoksien tekemiseen ja lainojen ottamiseen.
Elers kertoo järjestäytyneen rikollisuuden tavoittelevan suuria massoja."Huijausyrityksissä käytetään yleensä kielenä englantia, mikä antaa suojaa meidän pienelle kielialueemme."