Raahe Raahen seutukunnassa tammikuussa alkanut aikuisneuvolahanke on edennyt puoliväliin. Hanke on laaja-alaisuudessaan ainutlaatuinen, sillä aikuisneuvolaan on kutsuttu koko vuonna 1939 syntynyt ikäluokka, kaikkiaan 362 henkilöä Pyhäjoelta, Raahesta, Ruukista, Siikajoelta ja Vihannista.
Hanke on saanut väen hyvin liikkeelle, sillä tähän mennessä alle seitsemän prosenttia kutsutuista on jäänyt neuvolaan tulematta, kertoo aikuisneuvolan mallia kehittänyt geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula Raahen terveyskeskuksesta.
Suurin osa on ottanut kutsun vastaan innoissaan ja osa on kysellyt perään ellei kutsua ole kuulunut ajoissa.
"Jotkut ovat tulleet vähän nyrpeinä, ihmetellen, miksi tervettä kiusataan. Kuitenkin kun kaikki on käyty läpi, he ovat olleet kiitollisia ja tyytyväisiä", toteaa Marja-Liisa Karjula.
Vuonna 1939 syntyneet on valittu kohderyhmäksi siksi, että he eivät ole enää työterveydenhuollon parissa, mutta eivät vielä käytä varsinaisia vanhuspalveluja.
Kysymyksessä on ennen kaikkea ennaltaehkäisy, ihmisten herättely hyvissä ajoin huomaamaan mahdolliset riskinsä. Lisäksi tutkimustulokset auttavat suuntaamaan vanhuspalveluja.
Vielä hyvässä
kunnossa
Aikuisneuvolaa pyörittää terveydenhoitaja, terveydenhuollon maisteri Liisa Salo, joka kutsuu asiakkaat ja kiertää tietokoneineen, mittoineen ja vaakoineen kunnasta toiseen. Vastaanotto on järjestetty kirjastoihin, kunnanvirastoille tai terveysasemalle tilanteen mukaan.
Neuvolakäynnin yhteydessä selvitetään fyysinen terveys, mutta paneudutaan myös koko asiakkaan elämäntilanteeseen aina asumista, sosiaalisia tekijöitä, mielialaa, muistia, työhistoriaa ja tulevaisuudensuunnitelmia myöten. Kaiken kaikkiaan tutkimuslistassa on 78 eri kohtaa. Tutkimuksen jälkeen asiakas ohjataan tarvitsemiensa palvelujen, esimerkiksi omalääkärin, luokse.
Ihmiset ovat suostuneet kertomaan elämäntilanteestaan todella hyvin. Sitä osoittaa jo se, ettei tutkimukselle varattu puolitoista tuntia tahdo millään riittää, kun ihmiset innostuvat puhumaan asioista, kertoo Karjula.
Tähän mennessä saatujen tutkimustulosten perusteella 65-vuotiaat ovat fyysisesti hyvässä kunnossa. Yhdistävänä piirteenä on myös pitkä yhtenäinen työura saman työnantajan palveluksessa, toimivat suhteet entiseen työyhteisöön sekä selviäminen kotona ilman apua.
Yksinäisyys ei vielä ole ajankohtainen riski, mutta sosiaalisen verkoston merkitystä kannattaa pohtia ennen kuin leskeys tai yhteydenpidon etääntyminen entisiin työkavereihin tuovat yksinäisyyden tai syrjäytymisen kokemukset, kertoo Karjula.
"Tutkimusten yhteydessä kävi myös ilmi, että 77 prosenttia tutkituista ei omista tai osaa käyttää tietokonetta. Nettitohtoripalveluiden luominen ei siis ole vielä ajankohtaista."
Hyvästä fyysisestä kunnosta huolimatta tutkimuksissa nousi esiin runsaasti tekijöitä, jotka muodostavat esteen hyvälle vanhenemiselle, jollei niihin puututa ajoissa. Tähän mennessä kootun aineiston perusteella 65-vuotiaista noin 75 prosenttia kuuluu jollakin perusteella riskiryhmään. Suurin riski näyttää olevan piilevä metabolinen oireyhtymä, joka tulee aiheuttamaan huomattavaa terveys- ja sosiaalitoimen palveluiden tarvetta.
Piilevään metaboliseen oireyhtymään kuuluvat muun muassa ylipaino, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja verensokeri.
"Tässä ikäluokassa on vielä monta tilaisuutta puuttua riskeihin. Asiakkaat ovatkin olleet kiitollisia, kun heitä on autettu tunnistamaan sekä riski- että voimavaratekijänsä."
Tutkimus kestää marraskuuhun saakka ja kooste sen tuloksista esitellään marras-joulukuun vaihteessa. Tilaisuuteen kutsutaan myös tutkimuksiin osallistuneet 65-vuotiaat.