Hevoskärpänen puree nykyisin varttuneempia kansalaisia siinä missä heidän jälkikasvuaankin, sillä aikuisten kirjoissa olevat naiset ja miehet edustavat jo melkein puolta ratsastusta harrastavista, noin 130 000 suomalaisesta. Ja aikuisratsastajien määrä sen kuin kasvaa.
Laskettelurinteillä lumilaudan kanssa taituroivien hiukset ovat havaintojen mukaan lyhentyneet; lautailijan pipon alta saattaa hyvinkin paljastua charmikkaasti harmaantunut kuontalo, sillä lautailu on kasvattanut suosiotaan aikuisten keskuudessa suhteellisesti enemmän kuin muut urheilulajit.
Näin väittää Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Aikuisiksi on tutkimuksessa laskettu 19-65-vuotiaat.
Hevostelun ja lumilautailun lisäksi ovat suosiotaan kasvattaneet täysi-ikäisten keskuudessa muun muassa kiipeily, rullaluistelu ja rullalautailu sekä salibandy.
Mistä tämä kertoo? Siitä, että vaikka teinit ovat kasvaneet ulos lökäpöksyistään, murkkuiän harrastukset ovat säilyneet.
Se voi kertoa myös siitä, että nykyaikuisilla on tarve, mahdollisuuksia ja rohkeutta kokeilla jotakin aivan uutta. Niin sanotusti hankkia elämyksiä ennen kuin kiikkutuolin houkutus käy liian suureksi.
Perinteisten lajien kannatus on liikuntatutkimuksen mukaan toki edelleen vankka: aikuisväestön harrastetuimpia liikuntamuotoja ovat kävely, pyöräily, uinti, voimistelu ja hiihto. Viimeksi mainittu on suositumpaa keski-ikäisten kuin nuorten aikuisten keskuudessa.
Joidenkin lajien harrastajamäärissä on tapahtunut suuria muutoksia verrattuna neljän vuoden takaiseen liikuntatutkimukseen.
Vanhoista trendilajeista kuntosaliharjoittelu on kokenut uuden tulemisen. Sitä ilmoittaa harrastavansa 165 000 aikuista kansalaista enemmän kuin edellisessä kartoituksessa. Kuntosaleille on siis hakeutunut vuosittain yli 40 000 uutta kävijää.
Liikuntatutkimuksen karumpaa kertomaa on se, että vain kolmasosa aikuisista harrastaa tarpeeksi liikuntaa pitääkseen yllä terveyttään.
Kaksi kolmasosaa eli 2,1 miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista liikkuu liian vähän.