Saamelaiskäräjien johdossa päättyi yksi aikakausi, kun Pekka Aikio jättäytyi syrjään. Hän ehti johtaa nykymuotoisia käräjiä koko niiden 12-vuotisen olemassaolon ajan ja oli sitä ennen useasti saamelaisvaltuuskunnan puheenjohtajana, ensimmäisen kerran jo 1980.
Saamelaispolitiikalla on jo parikymmentä vuotta ollut Pekka Aikion kasvot. Vapaaehtoinen väistyminen oli perusteltu ratkaisu pitkän rupeaman jälkeen. Muuten Aikion asema olisi alkanut muistuttaa saamelaisten Kekkosta, mikä sopii huonosti edustukselliseen demokratiaan.
Käräjien määritellyt tehtävät liittyvät kieleen, kulttuuriin ja asemaan alkuperäiskansana. Toimivalta on kapea ja resurssit pienet, mutta käräjien puheenjohtajan tehtävään liittyy väistämättä muutakin. Kansainvälisiä vaikuttamiskanavia on paljon ja Suomen sisällä puheenjohtaja on saamelaisten äänitorvi ulospäin. Tällä on vaikutusta esimerkiksi siihen, millä tavoin aina vain auki olevaa maaoikeuskysymystä viedään eteenpäin.
Tämän vuoksi Aikion väistyminen vie käräjät jo koko saamelaispolitiikan uuteen aikaan. Tehtävään valitun Klemetti Näkkäläjärven lähtökohtaa heikentää, että sekä puheenjohtajan että hallituksen jäsenten valinnassa käräjät jakautuivat lähes kahtia äänin 11-10.
Aikio tuki seuraajakseen entistä varapuheenjohtajaa Anne Nuorgamia, joka on paljon ollut mukana saamelaispolitiikassa Suomessa ja kansainvälisesti. Mutta lopputulos oli, että Aikio ja Nuorgam eivät ole enää edes uudessa hallituksessa.
Koska Suomen saamelaiskäräjillä ei ole puolueita eikä muitakaan ryhmiä vaan vain yksittäisiä jäseniä, syntyneen kahtiajaon linjoja on vaikea hahmottaa ulospäin. Tavallaan kyse on Aikion perinnönjaosta. Näkkäläjärvi on vahvasti kritisoinut käräjien edustuksellisen demokratian tilaa ja vallan keskittymistä puheenjohtajalle.
Nyt hän on itse tuossa virassa, mutta vain pienimmän mahdollisen enemmistön turvin. Jos äänestyksen kahtiajaosta syntyy pysyvä juopa pienen organisaation sisään, se ei lupaa saamelaispolitiikan edistämiselle hyvää. Eheyttämisessä onkin Näkkäläjärven ensimmäinen haaste.
Uusi puheenjohtaja on äskettäin selvittänyt saamen kielilain toimivuutta ja havainnut, että valtio ja kunnat eivät sitä noudata. Tällaisten asioiden saaminen kuntoon kuuluu suoraan käräjien rooliin, mutta silloin tarvitaan kritiikin ohella diplomatiaa ja neuvottelutaitoja.
paakirjoitus@kaleva.fi