Tahtomattaan toisiinsa sidotut Perämeren pohjukan kaupungit Kemi ja Tornio ovat monissa suhteissa toisilleen irvistäviä peilikuvia. Niillä on erilainen historia, tausta ja poliittinen kulttuuri.
Erilaisuus on johtanut keskinäiseen nokitteluun: Kun tunkiolle ei mahdu kuin yksi kukko, on käännetty selät vastakkain ja kopisteltu kannuksia.
Mutta erilaisuus on suurelta osin näköharhaa. Kaupunkien alamaiset sukkuloivat yhteisellä työssäkäyntialueella moottoritietä pitkin molempiin suuntiin. Kaupunkejakin johdetaan samanlaisista torneista, ja nyt kaupungintalojen julkisivukellotkin ovat kuin yhteisellä päätöksellä aloittaneet viisarittoman ajannäytön.
Naapurusten kellot väsähtivät suunnilleen samaan aikaan. Tornion kaupungintalon kello teki lopullisen lakon viime vuonna.
Kemin kaupungintalon eteläseinän kello pantiin viralta viime syystalvella, kun myrsky katkaisi siltä yhden viisarin.
Tornion tornissa on vain yksi kello, kun Kemin pytingin julkisivuilla niitä on kolmin kappalein. Kaksi kelloa raksuttaa edelleen aikaa kaupunkilaisten iloksi.
Niin Kemissä kuin Torniossakin on ihmetelty, mikä kelloille on tullut. Onko myös kaupungintalojen uumenissa nukahdettu ajattomaan uneen, kun kellot ovat ilman viisareita kuukausitolkulla.
Onko virta loppunut, dynamiikka kadonnut ja päättäjät pudonneet kehityksen kelkasta?
Pro Kello -liikkeitä ei Tornion kiinteistöhoito-rakennusmestari Sauli Pörhön mukaan ole nostatettu, mutta kyselyjä on tullut.
"Kello näkyy kauas, ja siitä on totuttu katsomaan aikaa", Pörhö kertoo.
Tavallinen kemiläinen puolestaan nälvii, että viisariton kello kaupungintalon ulkoseinällä ei anna kovin valoisaa kuvaa paikkakunnasta.
Kriisikunta Kemissä ja taloudellisten vaikeuksien Torniossa on kuitenkin toivoa siitä, että kellot alkavat taas palvella kaupunkilaisia.
Kemiin on jo tilattu uusi kello, joka asennettaneen ennen lumien tuloa. Torniossa kellorahaa tuupitaan ensi vuoden budjettiin. Viime vuonna se raakattiin pois tärkeämpien asioiden tieltä.
"Olen luottavainen siihen, että saamme määrärahat", Tornion tekninen johtaja Markus Kannala sanoo.
Kemissä eivät kriisikunnan leikkaukset eivätkä edes Syväkankaan koulun lähes kaikki investointirahat nielevä remontti estä kello-operaatiota.
"Vuosikorjausohjelmasta ei ole vähennetty kohteita. Siellä kellovaraus on erillisenä rahana", Kemin tilapalvelun sähköistysvastaava Kari Pelo toteaa.