Utsjoelle aikaistettu harkinnanvarainen rahoitusavustus ei tullut liian aikaisin. Kunnanjohtaja Jari Kotimäen pöydällä on tämän syksyn ollut noin miljoonan euron velkakirja, joka olisi pitänyt allekirjoittaa, mikäli avustusta ei olisi myönnetty.
"Olemme pitkittäneet velanottoa viimeiseen asti. Päätöksen myötä velkaa ei ainakaan vielä tarvitse ottaa", Kotimäki iloitsee. Hän lisää myös, että saatu avustus luo edellytyksiä kunnan toiminnan tehostamiseen sekä säästöjen tekemiseen.
Ilman lisävelkaa Utsjoki ei tästä vuodesta kuitenkaan selvinnyt, sillä lainaa nostettiin helmikuussa kunnan lakisääteisten manojen kattamiseen miljoonan euron verran.
Paitsi pienempää velkataakkaa, aikaistettu 925 000 euron rahoitusavustus merkitsee kunnanjohtajan mielestä myös sitä, että Utsjoen kampanjointi ongelmiensa tunnetuksi tekemiseksi on tuottanut tulosta.
"Ahkeruus kovankin onnen voittaa, arvioi Jari Kotimäki tilannetta sananlaskua mukaillen."
Avustus kannustaa säästöihin
Utsjoen kunnalle viime vuodet ovat olleet laihoja. Kahtena peräkkäisenä vuotena kunnan tilinpäätös on ollut yhteensä 1,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Viime vuodenvaihteessa Utsjoen kuntakonsernilla oli lainaa noin 4,2 miljoonaa euroa.
Talouden syöksykierteestä Kotimäki syyttää nykyistä valtionosuusjärjestelmää, joka ei kykene hänen mukaansa ottamaan riittävästi huomioon kunnan erityisolosuhteita.
Utsjoen kunnan väestö ja elinkeinorakenne ovat poikkeuksellisia Suomessa. Saamelaiselinkeinoilla on vahva sijansa, mutta niistä kertyvät verotulot ovat pienet. Pienistä tuloistaan kunta joutuu pyörittämään varsin raskasta palvelutarjontaa. Kunnan menoista yli 70 prosenttia muodostuu sosiaali-, terveys- sekä koulutusmenoista.
Utsjoen koulutoimi on lähitulevaisuudessa joutumassa laihdutuskuurille. Kunnan koulukkaiden määrä laski 1990-luvulla, mutta koulutoimi säilyi ennallaan. Tästä johtuen koulutusmenot ovat yläkantissa, mutta ne tullaan puristamaan matalammalle tasolle. Kotimäki lupaa, että kustannusten leikkaaminen ei tarkoita kyläkoulujen lakkauttamista.