Hintan koulun kuvataideluokan ikkunoihin on liimattu silkkipaperista ja kartongista tehtyjä kaloja. Myös luokan katossa roikkuu jos jonkinlaisia kaloja ja viidesluokkalaisten kuvataideryhmä valmistaa lisää.
Pilkulliset, raidalliset, lyhyet, pitkät, pulleat, litteät, läiskikkäät, sävykkäät ja vaikka minkälaiset eväkkäät uivat reilun viikon kuluttua parvina Oulun kaupunginteatterin alakerran ikkunoissa.
"Lasten ja nuorten teatteripäiviltä pyydettiin kuvataideluokilta somisteita ja koristeita teatteritalolle. Teemana on merenalainen maailma", kertoo Hintan koulun kuvataideluokan opettaja Tuula Reinikainen.
Oppilaat innostuivat aiheesta heti. "Merenalainen maailma on monelle tuttu ja lisäksi mereen ja kaloihin liittyvät asiat kiinnostavat", sanoo Reinikainen.
Hintan kolmasluokkalaiset ovat tehneet savesta kala-aiheisia reliefejä näytteille laitettavaksi. Kastellin ja Myllytullin yläasteiden kuvataideluokkien oppilaat taas tekevät koristeet teatterin toisen kerroksen suuriin ikkunoihin.
Kaloja tarvitaan suurien tilojen koristelemiseen satoja.
"Puolitoista viikkoa sitten aloitettiin, ja vielä on viikko aikaa jäljellä. Kuvaamataitoa on viisi tuntia viikossa, joten meillä on aikaa käytettäväksi tähän hommaan", kertoo Reinikainen.
Palkinnoksi saadaan teatteriesitys ja tutustumiskäynti teatteriin ja näyttelyyn. Teatteripäivien jälkeen kalat tulevat takaisin oppilaille. "Toivottavasti vahingoittumattomina", hän toivoo.
Ensimmäistä kertaa Hintan kuvataideluokka ei ole tilaustöitä tekemässä. Yksi Reinikaisen aikaisemmin opettama luokka teki suuren maalauksen Raksilan uimahalliin. Lisäksi kuvataideluokkalaisten töitä on ollut esillä näyttelyissä esimerkiksi kirjastoissa ja Nukulla.
Luokassa käy koko ajan innokas puheenpulina. Kartongille piirrettyjä kaloja väritetään samalla keskittyneesti tai napsutellaan niittikoneella kalan kylkiä yhteen.
Nitoja on kapistus, joka ei saa kauan pöydällä joutilaana lekotella. Kun yhden kalan kyljet saadaan niitattua, on seuraava jo vuorossa odottamassa.
Tekijöillä ei into tunnu loppuvan kesken. "Toppuutella saa", kertoo Reinikainen. Välitunti on alkamassa ja hän pyytää jo lopettelemaan ja siivoilemaan paikkoja, mutta pyyntö ei oikein näytä tällä kertaa tehoavan.
"Ei kyllästytä", sanooVilma Laukkanen. Hän on tehnyt pahvista ja silkkipaperista ikkunaan laitettavia mustekaloja ja ruohoja. Vaihteluksi mustekaloille hän aikoo tehdä vielä ainakin täytetyn kalan.
Mette Koivukangas sulloo siveltimen varren avulla luonnonvanutäytettä kalan sisälle.
"Jos reunat on niitattu hyvin yhteen, niin täytteet eivät tule rei´istä ulos", hän sanoo.
Kalan tekeminen ei ole hänen mielestään kovin vaikea homma. "Itse saatiin päättää, millaisia tehdään. Niitä on keksitty itse ja joihinkin on otettu mallia kalakirjasta", hän kertoo.
Maija Korhosen tekemän kalan lajitovereita ei varmasti tule vastaan kalakirjassa, meressä saati kalakaupan tiskissä. Sillä tulee olemaan punaiset kyljet, musta irokeesi, aurinkolasit ja koruja. Ja avainnippu kettingin päässä visusti tallessa evän takana.