Talvi oli mitä oli. Kevät tuli tavattoman aikaisin. Muuttolintujen paluu tapahtui viikkoja normaalia varhaisemmin. Ilmastonmuutos on vaikka tätä.
Tämä ei tarkoita sitä, että paljon puhuttu ilmastonmuutos olisi tapahtunut juuri tänä talvena ja saisimme heittää kokonaan hyvästit lumi- ja pakkastalville.
Esimakua edesmennyt talvi joka tapauksessa tarjoaa siitä mitä tuleman pitää. Sillä tulevaisuudessa näin käy, mikäli maailman johtavien ilmastoa tutkivien tiedemiesten arviot tulevasta kehityksestä toteutuvat.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreessa raportissa vahvistetaan pitkälti se, mitä aikaisemmin on ounasteltu. Maailman mitassa ilmastonmuutoksen seuraukset ovat käänteentekeviä.
Ilmastoa tutkivat tiedemiehet ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että suuri syy muutoksen vauhtiin on ihmisen omassa toiminnassa. Taustalla on fossiilisten polttoaneiden käytön synnyttämät kasvihuonekaasut, joiden määrä ilmakehässä tulee kasvamaan toisensuuntaisista ponnisteluista huolimatta.
Rajuimmin muutos tulee koskettamaan maailman köyhiä. Köyhän maailman kyky sopeutua muutokseen on heikko. Ilmastonmuutos lisää juuri niitä sään ääri-ilmiöitä, joista nämä maat kärsivät jo nyt.
Ilmastonmuutoksen seurauksista eivät jää osattomaksi myöskään ihmiset rikkaissa maissa. Korkean elintason alueilla on kuitenkin parempi kyky torjua riskejä ja yrittää sopeutua muutokseen.
Suomeen on luvassa nykyistä enemmän sateita varsinkin talvella sekä lämmintä.
Myönteistä kehityksen kannalta on se, että Suomen maatalouden viljelykausi pitenee ja metsät kasvavat entistä paremmin. Kääntöpuolena tulevat myrskyt ja tulvat sekä uudenlaiset eliölajit, joiden kokonaisvaikutusta luontoon ei vielä tiedetä.
Sateiden lisääntymisen ja sään lämpenemisen arvioidaan heikentävän vesien laatua maan ollessa sula aikaisempaa pidempään niin syksyllä kuin talvella.
Eri puolilla maailmaa säännöllisin väliajoin järjestetyissä ilmastokokouksissa on oltu jo pitkään huolissaan kehityksen suunnasta ja etsitty keinoja pysäyttää muutos. Keinoista ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen.
Tämä on johtanut siihen, että monet valtiot ovat alkaneet kehittää suunnitelmia muutoksen varalta. Yhä todennäköisempänä kun pidetään sitä, ettei ilmastonmuutosta kyetä enää kokonaan torjumaan.
Selvää on, että mitä paremmin ilmastonmuutokseen kyetään sopeutumaan, sitä paremmin sen kanssa tullaan toimeen.
Sopeutumista kuitenkin hidastaa se, ettei tarkkaan tiedetä, mitä kaikkea pitäisi kyetä ottamaan huomioon. Kehitys kun ei kulje välttämättä suoraviivaisesti tietyn ennustetun kaavan mukaisesti.
Edetessään ilmastonmuutos ruokkii itse itseään.
Jos muutokseen ei osata varautua, seuraukset saattavat olla dramaattiset. Todennäköisesti tämä johtaa pulaan ruuasta ja kansojen aikaisempaa suurempaan liikehtimiseen maapallolla.