Oulu Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola ei jätä hoitajien palkkoja vain syksyn työmarkkinapöydän varaan, vaan hän aikoo hiostaa eduskuntavaaliehdokkaita seuraavat kaksi kuukautta oikein tosissaan.
"Maan talous on kunnossa ja kansalaiset ovat nostaneet hoitoalan palvelut vaalien ykkösteemaksi. Siksi nyt on otollinen aika toimia", sanoo Laitinen-Pesola Kalevalle Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaarin tauolla torstaina Oulussa.
Tehy on lobannut puolueiden eduskuntaryhmiä pitkin syksyä siitä, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjattaisiin osapuolia sitova vaatimus terveydenhuoltoalan palkkaohjelmasta. "Nyt eivät enää pelkät puheet auta, vaan on ryhdyttävä käytännön toimiin", Laitinen-Pesola puhkuu.
Laitinen-Pesola on ylen väsynyt kuuntelemaan poliitikkojen kauhisteluja hoitoalan palkkojen alhaisuudesta, kun juhlapuhujat yhtä aikaa ylistävät hoitajien ammattitaitoa. "Taloudessa on nyt liikkumavaraa." Tehyläiset vaativat lisää rahaa, jotka osoitetaan budjetista selkeästi hoitohenkilökunnan palkkaremonttiin eli poliittisella slangilla sanottuna korvamerkitään.
Hoitoalan ammattilaiset haluavat hallitusohjelmaan maininnat, että hallituskauden aikana hoitohenkilöstön palkkoja korjataan asteittain kohti kansainvälistä tasoa. Myös hallituksen on toimittava niin, että vakinaisia virkoja lisätään tarpeen mukaan ja määräaikaisten asemaa parannetaan. Laitinen-Pesola uskoo, että Tehyn vaatimus otetaan aiempaa vakavammin. "Tämä ei ole enää vain tehyläisten intressi, vaan myös poliitikkojen asialistalla."
Palkkaus on hoitoalan ammattiliiton puheenjohtajan mielestä aivan olennainen asia siinä, että väkeä saadaan hakeutumaan alalle. Laitinen-Pesola totesi virallisessa puheenvuorossaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa henkilöstön aseman turvaamisen pitäisi olla ykkösasia. "Kukaan muu ei voi niitä palveluja tuottaa", hän muistutti.
Järjestyksessä jo 12. työmarkkinaseminaari kerää Ouluun kahdeksi päiväksi ison joukon alan guruja. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajan Tuire Santamäki-Vuoren mielestä julkishallinnon muutoksessa tarvitaan kykyä kytkeä yhteen työn kehittäminen ja henkilöstön hyvinvointi. Jos tämä ei onnistu, tuottavuus laskee ja yhä useammalla työpaikalla voidaan huonosti.
Tämä taas väistämättä lisää sairauspoissaoloja.