Euron käyttöönotosta on kulunut runsaat puoli vuotta. Laillisena maksuvälineenä Suomen markka lakkasi olemasta maaliskuun lopussa. Muodollisesti euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönotto on sujunut Suomessa ihmeteltävän hyvin.
Rahanvaihdon nopeudessa Suomi taisi kuulua euromaiden nopeimpiin. Suomessa siirryttiin euroaikaan käytännössä vajaassa kuukaudessa, koskapa jo tammikuun loppupäivinä käteismaksuista lähes 95 prosenttia tehtiin markkojen sijasta euroissa. Siirtymistä euroon helpotti suomalaisten kiinnostus kaikkea uutta kohtaan ja tunnollinen valmistautuminen uuteen maksuvälineeseen.
Ensikokemuksiaan arvioineet suomalaiset pitävät euron käyttöä helppona ja yksinkertaisena. Mutta monesti tutkimustulokset myötäilevät teettäjänsä odotuksia. Lieneekö suomalaisilta kyselty, hahmottuvatko tutuimpienkaan tuotteiden hinnat vielä kunnoilla euroissa, vai kääntyvätkö ne edelleen omassa mielessä vielä varmuudeksi myös markoiksi? Jos kysytään, vastaus on melko varmasti myönteinen.
Suomalaiset siirtyivät hämmästyttävän nopeasti käyttämään euroa, mutta tosiasiassa myös euron aiheuttama hintahämäryys saattaa olla edelleen yllättävän yleistä. Niin pieniä kuin suuriakin hintoja on vielä vaikea hahmottaa. Jos kuuden kertotaulu on päässyt unohtumaan, nyt se osataan kuin vettä valaen.
Euron suomalaisille aiheuttama hintahämäryys havaitaan polttoainekaupassa, jossa kolmen euro-desimaalin avulla ilmoitettavien hintojen vertailu on useimmille liian vaikeaa. Se ei ole ihme. On aiheellista kysyä, onko kolmen desimaalin käyttö tahallista. Markka-aikaan lähiasemien hinnoittelu oli hyvin yhteneväistä, mutta nykyään hintahaitari saattaa olla yllättävänkin suuri. Toisen kokoluokan hintaepäselvyydestä kertoo se, että esimerkiksi osa kiinteistönvälittäjistä kauppaa asuinhuoneistoja jopa yhden sentin tarkkuudella.
Uuden hintamaailman hahmotus on monilta kansalaisilta vielä pahasti kesken. Samoinhan kävi 1960-luvulla, kun markasta riipaistiin kaksi nollaa pois. Silloin mietittiin pitkään, mitä mikin maksoikaan vanhoissa markoissa.
Uuteen hintamaailmaan tottuminen kestää todellisuudessa jopa vuosia. Totuttelutyö on jokaisen käytävä itse läpi, mutta muun muassa kaupalla on välttämättömässä oppimisprosessissa suuri rooli. Kauppa on näppärällä kaksoishinnoittelullaan auttanut kansalaisia muuntamaan markat euroiksi, mutta pikkuhiljaa olisi Alkon esimerkin tavoin aika siirtyä vain eurohinnoitteluun. Se auttaisi jättämään vielä useimpien mielissä olevaa markkamaailmaa.
paakirjoitus@kaleva.fi