Kemijokivarren törmällä syntyneellä ja kasvaneella Lohijokitiimin puheenjohtajalla Eero Yliniemellä ei ole ollut käynyt mielessäkään heittää kintaita tiskille. Ei vaikka kalatiet jalokalan kutureitiksi Perämeren suistosta Ounasjoelle ovat vuosien selvittelyjen jälkeen yhä rakentamatta.
"Kemijoella kaikki kestää kauan. Epätoivo on täällä kärsinyt jo inflaation", Yliniemi tuumaa.
Tulivathan ne aikanaan patoamisesta aiheutuneet Kemijoen korvauksetkin, vuosikymmeniä myöhässä, mutta kuitenkin. "Nykyinen kalanhoitovelvoite toimii, mutta ei tuota mitään. Me uskomme, että kun antaa luonnolle tilaisuuden, asiat yllä hoituvat."
Kalateillä Kemijoki syntyisi uudestaan lohijoeksi. Siinä on "yhden asian kuntainliitoksi" perustetun tiimin tavoite yksinkertaistettuna. Yhdistys perustettiin 2001 ajamaan vaelluskalojen palauttamista vesistöön. Monet projektit ja selvitykset johtivat vihdoin lopputulemaan kalateiden vaiheittaisesta rakentamisesta, mutta käytännön työt tyssäsivät rahoituspallotteluun Lapin liiton ja Lapin ympäristökeskuksen välillä.
"Kummallakaan ei ollut sitä rahaa, joten oli pakko pallotella. Kysymys on myös kansallisen rahoituksen saamisesta maa- ja metsätalousministeriöstä, mutta sielläkään ei rahaa ollut", Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen sanoo. Lapin TE-keskuksestakaan ei ole isoa rahaa irrotettavissa.
Avainhenkilöt
paljon vartijoina
Monista alkoi viime vuoden lopulla tuntua siltä, että pakettia kääritään arkistojen aarteiksi, kun maakunnan yhteistyöryhmä MYR antoi pyöreän lausunnon lisäselvitysten tekemisestä. Kalateillä on virkamiesportaissa vastustajansa, ja tunnetustihan avainpaikkojen haltijat ovat tehokkaita portinvartijoita. Kemijoen pääuoman voimaloiden jatkosuunnitelmat ja jopa Ounasjoen rakentamishaaveetkin kummittelevat taustalla.
"Virkamiesten asenteet saattavat vaikuttaa hyvin ratkaisevasti maakunnallisiin hankkeisiin", kalateiden ajaja, Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo toteaa. Sierilän tuleva voimalaitos, eivätkä edes mahdolliset uudet tekojärvetkään ole hänen mielestään kalateiden rakentamisen este.
Este on vain yhteisen tahdon puuttuminen. Mutta nyt näyttää tuuli kääntyneen hieman myötäisemmäksi. Reilu viikko sitten Keminmaassa pidetyssä palaverissa päästiin yksimielisyyteen, että kalateitä yritetään ujuttaa unionin tulevan rahoituskauden ohjelmiin.
Samalla sovittiin myös siitä, että kunta juoksee kunkin kalatien rahoituksen kokoon. "Virhe tuli alun perin siinä, ettei lähdetty ajamaan niitä kuntavetoisena. Tiimi kun koettiin keveäksi kalamiesten porukaksi", Yliniemi myöntää.
Vaasan hallinto-oikeudessa valituskierroksella oleva Isohaaran uusi kalatiesuunnitelma onkin pukattu matkaan Keminmaan kunnan hakemuksesta.
Selvitykset on tehty,
nyt on aika toimia
Uutta toivoa antavat pelikentällä tapahtuneet muutokset, kuten johtavien virkamiesten rotaatio Lapissa ja Oulujoen kalateiden selvitysten aloittaminen. Esimerkiksi Lapin ympäristökeskuksen johtaja vaihtuu; edellinen ei katsonut Isohaaran kalatien kuuluvan ympäristökeskuksen rahoitusreviirille.
Yliniemen ja Ylitalon mukaan oulujokisten into ei ainakaan huononna lappilaisten aikomuksia, onhan Kemijoki sentään ollut aivan toisen luokan jalokalaväylä kuin eteläisempi veljensä. Kemijoella ovat kutupaikatkin valmiina odottamassa kaivattuja asukkaitaan.
Pohjoinen tekee myös kalatieyhteistyötä. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liitot käyvät huhtikuussa valistamassa maa- ja metsätalousministeriössä kalateiden merkityksestä. Osin samaa väkeä lähtee huhtikuussa tutustumaan Kanadan lohijokien kalateihin.
Lotvosen mukaan vaelluskalojen palauttamissuunnitelma Kemijoen vesistöön on ideana erinomainen, mutta varsinkin valtion virkakoneistossa on arasteltu sen edistämisessä. Jos tällä kertaa asiat lähtevät rullaamaan, päästäneen Isohaarassa rakentamaan joskus vuoden 2007 jälkeen. Sitä ennen pitäisi tehdä yhteistyöryhmän ehdottamia selvityksiä.
Ylitalon ja Yliniemen mukaan tarvittavat selvitykset on tehty, uusien tekeminen olisi vain venkoilua.
"Jos tahtoa löytyy, rakentaminen voidaan aloittaa ensi vuonna. Mutta jos halutaan vetkutella ja pelata aikaa, niin ilman muuta on tehtävä vielä selvityksiä", Keminmaan ympäristönsuojelusihteeri Aapo Mäenpää huomauttaa.