Jos haluatte turvata sairaalan olemassaolon, älkää suin surminkaan uskoko sitä oululaisen ylilääkärin Heikki Kiukaanniemen käsiin.
Kiukaanniemi on ollut osallisena jo kahden sotilassairaalan alasajossa: 1999 lakkautettiin Pohjan sotilassairaala Oulussa, ja nyt on legendaarisen vanhan Tilkan vuoro.
Keskussotilassairaalan käytävät Helsingin Mannerheimintiellä kumisevat tyhjyyttään, leikkaussaleissa kaikki välineet on pakattu ja potilashuoneiden kapeissa sairaalasängyissä on enää pelkät rispaantuneet patjat.
Tilkalle kävi niin kuin on käynyt monelle ikänsä palvelleelle laitokselle. Aika ajoi sen ohi. Tilkkaa ei enää tarvittu, kun varusmiesten erikoissairaanhoito siirtyi vuoden vaiheessa sairaanhoitopiireihin.
Perusterveydenhuolto
yhä varuskunnissa
Tavalliset flunssat ja perusterveydenhuoltoon kuuluvat pienemmät haaverit hoidetaan yhä varuskuntien omilla terveysasemilla.
Tilkassa vajaan vuoden työskennellyt Kiukaanniemikin on muuttopuuhissa. Puolustusvoimien viimeinen korvaylilääkäri siirtyy kuudentoista työntekijän joukossa ilmailulääketieteen yksikköön Helsingin Biomedicumin alueelle.
Ilmailulääketieteen yksikkö on osa Hennalan varuskuntaan lahteen perustettua uutta Sotilaslääketieteen keskusta, jonne on sijoittunut yli sata Tilkan työntekijää.
Vielä vuosi sitten Tilkassa oli noin 300 työntekijää, joista osa on siirtynyt siviilipuolelle ja osa jäänyt eläkkeelle. Vain viisi on työttöminä.
Tutkimuksiin
viikossa
Kaikki eivät ole uudistuksista innoissaan. Monien mielestä varusmiesten terveydenhoito hidastuu ja heikkenee, kun erikoissairaanhoito ostetaan kuntien ylläpitämistä sairaaloista.
"Sairaanhoitopiirien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan varusmiehet pääsevät tutkimuksiin viikon kuluessa lähetteen saapumisesta, mutta jos he joutuvat leikkaukseen, odotusaika voi olla yhtä pitkä kuin siviilipotilailla", Kiukaanniemi kertoo.
Kun palvelusajat ovat merkittävästi lyhentyneet, kaikkea erikoissairaanhoitoa ei ehditä antaa varusmiesaikana.
"Armeijassa hoidettiin ennen kaikki vaivat, mutta nyt hoidetaan vain ne vaivat ja sairaudet, jotka johtuvat palveluksesta. Nykyisin jos varusmies joutuu kuukaudeksi sairaslomalle, se aiheuttaa palveluksen keskeytymisen."
Terveyspalvelujen
suurkuluttajia
Varusmiehet käyttävät terveyspalveluja yli kymmenen kertaa enemmän kuin samanikäiset nuoret siviilissä.
"Jos aamulla on 20 asteen pakkanen ja pitäisi lähteä metsään, flunssa iskee helpommin kuin siviilissä", ylilääkäri Kiukaanniemi lohkaisee.
Asepalveluksen aloittavien suomalaismiesten kunto on viime vuosina laskenut. "Cooperin testillä mitattuna kunto on alentunut 2,8:sta 2,4:ään. Lasku on ollut merkittävä", Kiukaanniemi toteaa.
Pohjois-Suomessa varusmiesten kunto on keskimäärin parempi kuin etelän varuskunnissa. Myös huumeongelmia on pohjoisessa vähemmän.
Huumeiden suhteen
nollatoleranssi
Puolustusvoimilla on huumeiden suhteen nollatoleranssi.
"Jos tiedämme jonkun käyttäneen huumeita vuoden sisällä ennen palveluksen alkamista, armeijaan ei ole tulemista. Se on kerrasta poikki", Kiukaanniemi varoittaa.
Armeijaan tulee vuosittain kahdessa erässä yhteensä 28 500 nuorta. Asepalveluksen keskeyttää alkuvaiheessa noin 2 800 eli 9,6 prosenttia aloittaneista.
Lähes puolet keskeytyksistä johtuu mielenterveyssyistä, 16 prosenttia tuki- ja liikuntaelintaudeista, 13 prosenttia tapaturmista ja neljä prosenttia infektioista.
Turvallisempaa
kuin siviilissä
Taistelijoiden varusteiden paranemisen ja koulutuksen myötä vaikeat paleltumisvammat ovat vähentyneet huomattavasti. Heikki Kiukaanniemi muistaa itse nähneensä amputoidun varpaan viimeksi reserviläisellä 15 vuotta sitten.
Piilevästä geeniviasta johtuvia varusmiesten äkkikuolemia sattuu hyvin harvoin, keskimäärin yksi 1-2 vuodessa.
Aivokalvontulehdusta todetaan muutamia tapauksia vuosittain, ja varusmiehiä menehtyy myös lomamatkoilla sattuneissa liikenneonnettomuuksissa.
"Tilastojen mukaan nuorelle miehelle on kuitenkin turvallisempaa olla armeijassa kuin siviilissä", Kiukaanniemi toteaa.
