Aika ajaa lan­ka­liit­ty­mien ohi

Yhä useampi kansalainen siirtyy mobiililiikenteeseen. Kun Oulun Puhelin Oy:llä oli parhaimmillaan 90 000 lankaliittymää, nyt näpelöidään enää 60 000 puhelinkonetta. Suunta on selvä; vuoden kuluttua uskotaan olevan enää karvan verran yli 50 000 liittymää. Yhtiö on paikannut tulostaan rajusti kasvavilla laajakaistamarkkinoilla. Nyt liittymiä on jo puolet lankaliittymistä, yli 30 000.

Vuonna 1939 Oulun Puhelimen miehet asensivat piuhaa Muhoksen suuntaan. Silloin kaikki liikenne kulki johtoa myöten.
Vuonna 1939 Oulun Puhelimen miehet asensivat piuhaa Muhoksen suuntaan. Silloin kaikki liikenne kulki johtoa myöten.

Yhä useampi kansalainen siirtyy mobiililiikenteeseen. Kun Oulun Puhelin Oy:llä oli parhaimmillaan 90 000 lankaliittymää, nyt näpelöidään enää 60 000 puhelinkonetta. Suunta on selvä; vuoden kuluttua uskotaan olevan enää karvan verran yli 50 000 liittymää.

Yhtiö on paikannut tulostaan rajusti kasvavilla laajakaistamarkkinoilla. Nyt liittymiä on jo puolet lankaliittymistä, yli 30 000.

Mutta laajakaistamarkkinoiden kilpailu on kovaa. Toissa vuonna puhelinyhtiön liikevaihto laski ja voitto puolittui. Vaikka yhtiö pystyi maksamaan esimerkiksi pääosakkaan, Oulun kaupungin tuottotavoitteen 12 sentin osingon osakkeelta, uutta potkua ja ideaa tarvitaan.

Kaupungilla on yhtiölle myös muita tavoitteita. "Oulun alueella on oltava vahva toimija, jotta pysytään kehitystoiminnassa mukana", Oulun kaupungin omistajapolitiikasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoo. Kaupunki omistaa yhtiöstä 45 prosenttia.

Siitä, mitä on tulossa, ja miten yhtiö aikoo sukeltaa syvemmälle tieto- ja viestintätekniikan markkinoille, ei julkisuudessa haluta puhua. Osakeyhtiölaki antaa siihen hyvän suojan.

Yhtiön toimitusjohtaja Risto Siivola heitti toissa viikonvaihteessa Kalevan haastattelussa palloa omistajille. "Nyt on katsottava, miten yhtiötä ryhdytään kehittämään. Omistajat joutuvat päättämään siitä mahdollisimman pian", Siivola sanoi.



Muutoksella
on kiire


Apulaiskaupunginjohtaja Pennasen mielestä aikaa ole paljon. "Yhtiön strategia muuttuu tämän vuoden aikana, mutta toivon mukaan sitä saadaan nopeamminkin muuttumaan", Pennanen sanoo.

Apulaiskaupunginjohtaja ei lähde spekuloimaan vaihtoehdoilla. "En ole telealan asiantuntija. Tase antaa mahdollisuuden vahvan kehitysohjelman tekoon, mutta pitää löytää uutta toiminta-aluetta. Muutokset heijastuvat varmaan myös henkilöstöön", Pennanen arvelee.

Kaupunginhallitus antaa ensimmäiset terveiset maalis-huhtikuussa, kun se valitsee yhtiökokousedustajan ja evästää häntä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuija Pohjola (sd.) työntää pallon takaisin yhtiölle työnjakoon vedoten. Hän odottaa Puhelimen hallitukselta selkeitä esityksiä erilaisista vaihtoehdoista, jonka jälkeen hallitus ottaa kantaa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tatu Leinonen (sd.) haluaa panna jäitä hattuun.

"Ei tarvitse hätiköidä, vaan strategia voidaan miettiä kaikessa rauhassa", Leinonen rauhoittelee. Hän painottaa, että strategian muutos on ensisijassa yhtiön hallituksen asia. "Täytyy huomioida myös, että yhtiöllä on muitakin osakkaita", hän korostaa.



Osakkeiden hintakehitys puhuttaa


Apulaiskaupunginjohtaja Pennanen ei halua ottaa kantaa osakkeiden hintakehitykseen.

Oulun Puhelimen osakkeita välittäneen Kalervo Siira mielestä niillä voi vuokrata kesämökin puuceen seiniä sen jälkeen, kun Pohjanmaan Puhelinosuuskunta saa haalittua lähiaikoina kymmenen prosentin häirintärajan täyteen. Hän uskoo, että osakkeiden ostohalut loppuvat sen jälkeen.

"Osakkeiden arvosta on keskusteltu aina. Olemme PPO:n kanssa isoja omistajia Finnet-yhtiössä. En ole ymmärtänyt heidän sijoitustaan kiusanteoksi. He ovat kertoneet ainakin meille, että he näkevät Puhelimen hyvänä sijoituskohteena", Pennanen sanoo.

Kaupungilla ei ole päätä vaivattu nurkanvaltausajatuksilla. "Tärkeintä on, että puhelinbisnes ja Finnet saataisiin toimimaan hyvin", Pennanen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä