Oulu Oulun seudun kuntien johtoryhmät ovat kokonaisuudessaan melko tasaisesti naisitettuja ja miehitettyjä. Poikkeuksen muodostaa Kiiminki, jonka johtoryhmä koostuu tällä hetkellä pelkästään miehistä. Myös Oulussa on erittäin vahva miesenemmistö. Haukiputaalla ja Kempeleessä puntit ovat tasan neljä-neljä. Limingassa ja Oulunsalossa on naisenemmistö.
Johtoryhmä kunnassa on yleensä kunnanjohtajasta ja tärkeimmistä muista johtajista ja hallintokuntien päälliköistä koostuva työryhmä. Kiimingin hallintojohtaja Harri Kantola sanoo, että kunnan johtoryhmän suuri miesvaltaisuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että johtavat viranhaltijat ovat nyt miehiä.
Kiimingissä ja Oulunsalossa johtoryhmiä on tilaaja-tuottajamalliin siirtymisen takia kaksi, toinen niin sanotun tuottajapuolen ja toinen tilaajapuolen johtoryhmä. Kiimingissä tuottajapuolen laajennetussa ryhmässä on myös tilaajien edustus, eikä suppea ryhmä ole ainakaan vielä kokoontunut ollenkaan.
Kaupungin- ja kunnanhallituksissa sekä lautakunnissa on lain mukaan oltava vähintään 40 prosenttia jäsenistä toista sukupuolta. Johtoryhmissä tätä sääntöä ei ole eikä voisikaan olla.
"Johtoryhmä on tyypillinen elin, jossa mennään virkatehtävien mukaan. Kaikki neljä palvelujohtajaa, kunnanjohtaja, talousjohtaja, kehitys- ja elinkeinojohtaja ja minä hallintojohtaja olemme miehiä. Kaikki on valittu johtoryhmään tehtäviensä puolesta", Kantola sanoo.
Kiimingissä kävi kunnanjohtajana Leila Pekkanen vuoden 2007 syksystä viime vuoden kevääseen, eli puolentoista vuoden ajan ryhmässä oli yksi nainen. Ennen nykyistä talousjohtajaa Veli-Matti Kelonevaa johtoryhmässä oli hänen edeltäjänsä Arja Ahonen.
Kolmas johtoryhmään viime vuosina kuulunut nainen on sosiaali- ja terveysjohtaja Hilkka Huusko. Kun kunta siirtyi tilaaja-tuottaja-malliin, hänen tilalleen tuli hyvinvointilautakunnan tilaaja- ja sivistystoimenjohtaja Juha Aho.
Kunnan johtoryhmä on lautakuntiin, kunnanhallituksiin ja valtuustoihin verrattuna yleisölle näkymätön elin, mutta sillä on suuri merkitys.
Yleensä se kokoontuu kerran viikossa käsittelemään yksiköiden tärkeimpiä asioita. Kiimingissä kokouspäivä on maanantai.
"Esimerkiksi budjettiaikana käydään läpi sitä. Muulloin viedään eteenpäin yhdessä keskustellen kaikkia kunnan eri sektoreihin kuuluvia asioita. Johtoryhmä ei ole päätöksentekokelpoinen vaan sen tehtäväksi on linjattu olla kunnanjohtajan apuna", Kantola sanoo.
Oulussa kaupunginjohtajista, strategiapäälliköstä, elinkeinojohtajasta, kansliapäälliköstä, henkilöstöjohtajasta ja viestintäjohtajasta koostuva johtoryhmä kokoontuu kaupunginhallituksen kokouspäivinä.
Naisjohtajien
määrä kasvaa
Johtoryhmässä käsitellyt asiat menevät usein kunnanjohtajan tai toimialojen esittelijöiden kautta lautakuntien, hallitusten ja valtuustojen päätettäviksi.
Vaikka kuntien kaikista työntekijöistä peräti 80 prosenttia on naisia, heidän osuutensa johtavissa viroissa on vähäinen, mikä näkyy monen kunnan johtoryhmien sukupuolijakaumassa. Mitä korkeammalle hierarkiassa mennään, sitä vähemmän on naisia, vaikka määrä on koko ajan kasvanut.
Vuonna 1990 kunnan- ja kaupunginjohtajiista oli naisia kaksi prosenttia. Vuonna 2002 heitä oli jo kymmenen prosenttia. Vuoden 2007 lokakuussa kunnanjohtajista 16 prosenttia oli naisia ja kaupunginjohtajista 11 prosenttia.
Viime vuoden tammikuussa kaikista kunnan-, kaupungin ja apulaiskaupunginjohtajista 14 prosenttia oli naisia.