Turaa MC:n tallin pihassa seisoo näyttävä rivi isokoneisia, kromia hohtavia Harley Davidsoneja. Ne on alan termein ilmaistuna tuunattu kuljettajiensa näköisiksi.
Porukassa ajaessaan kerholaiset ovat kovan jätkän näköisiä heppuja.
Tallin pihassa turratessaan he näyttävät työssäkäyviltä perheenisiltä ja kuulostavat ikuisilta pikkupojilta.
”Olemme vanhoja kaveruksia Suomussalmelta, jo mopopoika-ajoista lähtien. Turaa MC on ikuisten mopopoikien kerho.”
Moottoripyöräily voi pyörättömän mielestä olla korskeita pyöriä, kauheaa meteliä ja julmannäköisiä kerholiivejä, joiden viesti ei ulkopuolisille aukea. Käsittämätöntä ja pelottavaa.
Turaa MC:n miehet kiistävät, että he haluaisivat olla mitenkään pelottavia, mutta Harley Davidson -pyörillä ajavat miehet haluavat pitää yllä määrättyä vanhaa kunnon tyyliä. Liian mukavaksi tehty ajaminen ei ole äijämäistä ja äijämäistä meiningin pitää olla.
”Ja ehkä siinä tyylissä haetaan tiettyä kunnioituksen ilmapiiriä”, he myöntävät hymyillen.