EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin mukaan unionin ulkorajan ylitti marraskuun loppuun mennessä tänä vuonna laittomasti 1,55 miljoonaa ihmistä. EU:n sisälle on alkanut nousta jäsenmaiden välisiä raja-aitoja. Näitä ei vapaan liikkuvuuden maanosassa tarvittaisi, jos valvonta ja tulijoiden vastaanotto ulkorajoilla olisi järjestyksessä.
Ongelmien perussyy on sotaa pakenevan ja parempia elinoloja hakevan ihmisjoukon valtava koko. Tilanteen hallitsemattomuutta kuitenkin pahentaa se, että muutamat eteläiset jäsenmaat eivät pysty hoitamaan vastuitaan riittävän tarmokkaasti. Tiistaina EU:n komissio joutui esittämään Italialle vaatimuksen, että sen on otettava sormenjäljet tulijoilta vaikka pakolla.
Toinen etulinjan maa Kreikka taas on ollut nihkeä ottamaan unionilta apua, vaikka maalla on ollut rajoillaan valtavia vaikeuksia.
EU:n komission tiistainen esitys unionin yhteisestä raja- ja rannikkovartiostosta on yksi keino, jolla kriisiin haetaan helpotusta. Ehdotus tuskin menee sellaisenaan läpi, mutta siitä kannattaa poimia parhaat elementit käyttöön pikaisesti. Frontexin lihakset eivät yksin ole olleet riittävän vahvat.
Komission ehdottama Euroopan raja- ja rannikkovartiosto toisi yhteen Frontexin ja EU:n jäsenmaiden rajaviranomaiset. Tietojen mukaan uudella viranomaisella olisi tuonnempana käytettävissään 1 500 hengen ”nopean toiminnan rajavartijajoukot”. Uusi toimija myös tekisi riskianalyyseja rajojen heikkojen koh-tien löytämiseksi.
Ehdotuksen keskeinen osa on menettelytapojen luominen tilanteeseen, jossa viraston analyysikeskus huomaa haavoittuvuuden EU:n ulkorajalla. Jos jäsenmaa hoitaa
asiaa keskuksen mielestä liian heppoisesti, komissio voi tehdä päätöksen, jonka perusteella virasto voi lähettää paikalle uuden raja- ja rannikkovartioston väkeä.
Tulenarinta ehdotuksessa on maininta, jonka mukaan EU:n rajavalvontahenkilöstö voisi tulla paikalle myös silloin kun kyseinen EU-maa ei sitä halua. Komission päätöksellä unioni siis voisi kävellä jäsenmaan oman päätäntävallan yli.
Tähän mennessä jäsenmaista tulleissa arvioissa juuri tämä kohta on herättänyt kaikkein eniten vastahankaa. Esimerkiksi Puola sanoo vastustavansa komission esitystä jyrkästi. Ranska ja Saksa taas ovat jo näyttäneet vihreää valoa. Ulkoministeri Timo Soinin ja sisäministeri Petteri Orpon kommenttien perusteella Suomen kanta on vähintäänkin nihkeä.
Kiistatta komission ehdotuksen toteutuminen olisi uusi askel jäsenmaiden suvereniteetin heikentämisen suuntaan. Ollaan siis jälleen sen EU:n perusongelman äärellä, että liittovaltioon ei haluta mennä, mutta valtioiden liitto on lähes kädetön hoitamaan päälle kaatuvia yhteisiä kriisejä.
Ajatus jäsenmaiden yli kävelemisestä todennäköisesti putoaa komission esityksestä pois. Tarpeen olisi kuitenkin saada aikaan päätöksiä, jotka olennaisesti tiukentavat jäsenmaiden velvoitteita hoitaa tehokkaammin ainakin oma osuutensa ulkorajoista.