Aiempaa suu­rem­pi osa opin­nois­ta tehdään käy­tän­nön työssä – "Kai­kil­la 15–17-vuo­tiail­la ei ole val­miuk­sia it­se­oh­jau­tu­vaan op­pi­mi­seen"

Ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistaa käytännössä sen, että yhä suurempi osa opinnoista voi tapahtua luokkahuoneen sijaista käytännön työssä työpaikoilla. K-ryhmä valmistautuu kouluttamalla 900 työpaikkaohjaajaa kolmen vuoden aikana.

K-ryhmän henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja Raisa Jyrkinen näkee ammattillisen koulutuksen reformissa paljon myönteisiä asioita, mutta samalla se tuo hänen mukaansa kauppiaille myös lisää haasteita.
K-ryhmän henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja Raisa Jyrkinen näkee ammattillisen koulutuksen reformissa paljon myönteisiä asioita, mutta samalla se tuo hänen mukaansa kauppiaille myös lisää haasteita.
Kuva: Pekka Peura

Ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistaa käytännössä sen, että yhä suurempi osa opinnoista voi tapahtua luokkahuoneen sijaista käytännön työssä työpaikoilla.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa, että työharjoittelua on ammatillisessa koulutuksessa ollut jo pitkään, mutta määrä on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt.

– Tänä vuonna voimaan tullut toisena asteen koulutuksen reformi mahdollistaa joustavammin sekä uudentyyppisen koulutussopimuksen että oppisopimusten käytön, Kolehmainen sanoo.

Käytännössä ne lisäävät voimakkaasti yritysten vastuuta koulutuksesta ja kouluttamisesta. Se tuo mukanaan haasteita, mutta Kolehmaisen mielestä yrittäjät pitävät uutta mallia ylipäätään hyvänä.

Harjoittelun onnistuminen puolestaan riippuu toki hyvin pitkälle siitä, miten motivoitunut opiskelija on, mitkä ovat oppilaitoksen resurssit olla harjoittelussa mukana ja millaiset yrittäjän omat resurssit ovat.

– On kolmen kauppa, miten harjoittelu onnistuu. Jos joku niistä nilkuttaa, lopputulos ei ole erinomainen, mutta jos kaikki kolme palasta ovat kohdallaan, lopputulos on loistava, Kolehmainen muistuttaa.

K-ryhmän henkilöstön kehittämisestä vastaavan johtajan Raisa Jyrkisen mukaan hyvää uudistuksessa on se, että yhä enemmän tutkinnoista suunnitellaan opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden ja kokemusten mukaisesti.

Työelämälähtöisyys tarkoittaa myös enemmän harjoittelua ja oppimista suoraan työpaikoilla.

Oulun seudun ammattiopisto elintarvikealan tutkintoa suorittava Rosa Kajan kertoo, että työharjoittelua on kolmen vuoden aikana joka vuosi.

Nyt niistä on käynnissä viimeisen vuoden työharjoittelu K-citymarket Kaakkurissa.

– Minun mielestäni on ollut kiva, että työharjoittelun aikana on päässyt tutustumaan ja kokeilemaan eri työpaikkoja, Kajan vakuuttaa.

Kesko ja K-kauppiaat varautuvat koulutusrumbaan kouluttamalla seuraavan kolmen vuoden aikana 900 työpaikkaohjaajaa.

K-ryhmä ja K-kauppiaat pitävät uudessa koulutusjärjestelmässä haasteellisena sitä, että kaikilla 15–17-vuotiailla nuorilla ei ole valmiuksia itseohjautuvaan oppimiseen.

Osastovastaava ja työpaikkaohjaaja Esko Junttila K-Citymarket Kaakkurista arvelee, että uuden koulutusreformin mukanaan tuomat rajat siitä, kuka vastaa mistäkin, ovat vielä hiukan häilyvät.

Junttila kuitenkin uskoo rajojen koko ajan tarkentuvan.

– Käytännön taitoja voidaan opetella täällä työpaikallakin, mutta ne perustaidot täytyy opettaa oppilaitoksissa, K-Citymarket Kaakkurin kauppias Ritva Kontturi toteaa.

Hallituksen kärkihanke

  • Suurempi osa opinnoista – arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia –  tapahtuu luokkahuoneen sijasta käytännön työssä työpaikoilla.
  • Tällöin erityisesti korostuu osaavan työpaikkaohjaajan rooli valmentajana ja ohjaajana.
  • Työelämä on mukana myös osaamisen arvioijana.
Ilmoita asiavirheestä