Juha Tapio tänään Muhoksella, Kulttuurikeskus Koivussa ja
Tähdessä kello 20, liput 10 euroa.
Maanantaina 19. helmikuuta hän laulaa ja puhuu Kirkon ulkomaanavun tilaisuuksissa kello 10.00
Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan yksikössä
kello 10.00, Professorintie 5, ja
kello 14.00 Oulun yliopistolla
L3-salissa. Konsertit on suunnattu opiskelijoille.
"Lokakuussa ilmestyneen Kaunis ihminen -albumin luomisprosessin jälkeen tuntuu hyvältä lähteä taas tien päälle", Juha Tapio, 33, myöntää.
Onni muusikon ammatissa on vaihtelun mahdollisuus. Yksinäinen kirjoittaminen on omalla tavalla uuvuttavaa, vereslihaista oloa, yleisön edessä oleminen puolestaan sille hyvää vastapainoa. Luomasta lauluntekijä ei tien päälläkään lakkaa. Vaikka uutta levyä ei aktiivisesti vielä suunnitelmissa olekaan, uudet biisit tekevät puolisalaa tuloaan, kuten tarinaniskijälle sopiikin.
Alituiseenradiossa soivia hittejä toisensa jälkeen taikova Tapio tuli aikoinaan tunnetuksi gospel-muusikkona.
"Ainahan se seuraa mukana. En tiedä, onko se erityisesti suomalainen ilmiö. Maailmalla on paljon isojakin nimiä, joiden teksteissä voidaan muiden asioiden ohella sanailla syvällisempiäkin. Suomessa touhu on jotenkin niin kategorista. Siihen nähden, että tein viimeisimmän gospel-levyn vuonna 2001, maine istuu tiukassa."
Mainettaan Tapio varjelee tosin muutenkin. Lööpeistä miestä on turha hakea, ja muuhunkin turhaan julkisuuspelleilyyn kanta on jyrkän kielteinen.
"Minä olen laulaja, lauluntekijä, muusikko. Mielestäni työnkuvaan eivät kuulu tv-visat tai lehtien palstoilla keikkuminen."
Ja kun naama ei ole lööpeistä tuttu, joutuvat työt puhumaan puolestaan; kolme myytyä kultalevyä ja tuota pikaa tulossa olevaa platinaa tosin kertoo siitä, että yleisö tietää kuka on Juha Tapio.
"Kyllä ihmiset keikoille löytävät - ja usein saan palautetta juuri biiseistä, ne tunnetaan ja niistä pidetään, vaikkei äijän naama tuttu olekaan. Ja sehän se on parasta palautetta kun työstä kiitetään", mies tuumaa.
Kevään kiertuetta aloittelevalla Tapiolla on takana Kirkon ulkomaanavun kutsumana vietetty viikko Ugandassa, aids-orpojen lasten parissa.
"Pysäyttävä kokemus. Mitä jäi käteen reissusta, on vielä vaikea sanoa. Paljon vaikutelmia, paljon unohtumattomia kokemuksia. Paljon hätää ja kurjuutta. Tällaiselle aika idealistiselle hemmolle jäi kova paikka miettiä, mikä arvo elämällä on, kun ihmisiä kuolee ympärillä kuin kärpäsiä. Samoista ihmisistä löytyi myös iloa, ystävällisyyttä ja tasavertaisuutta. Yhdessä tehdessä, musisoidessa tai työskennellessä unohtuvat erilaisuudet ja on hienoa huomata, miten samanlaisia ihmiset kuitenkin kaikki pohjimmiltaan ovat."
"Paras tapa on opettaa ihmistä itse auttamaan itseään ja kannustaa uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Hienointa oli nähdä, että apu todellakin menee perille ja sillä on merkitystä."
Vaikka Afrikassa pistäytyikin, lähetyssaarnaajaksi Tapio ei innostu - ei kaukomaille eikä kotoisiin lähiöihin. Auttaminen on silti lähellä sydäntä. Ja sen esiintyvän taiteilijan ihmisläheinen työ toki myös mahdollistaa.
"Parasta palautetta on, kun ihmiset tulevat kertomaan, miten ovat löytäneet laulusta omia tunteitaan tai kokemuksiaan", artisti pohtii.
"Kun on biisit itse omista tunteistaan ja sydämestään kirjoittanut, ja ne jollekulle tuovat aidosti hoivaa ja lohtua, silloin on minun tehtäväni täytetty."
