Olemme Oulun yliopistollisessa sairaalassa, osastolla 55. Vierestämme kuuluu pieni tuhina. Oleskelutilan mukavassa nojatuolissa istuu isä tuttipullo kädessään, syöttäen pienen pientä vauvaansa hellästi. Hoitohuoneessa keskoskaapin ympärillä äiti ja isä istuvat yhdessä katsellen ihmistaimensa sitkeää ponnistelua kohti elämää. Osasto on sisustettu hempeillä väreillä ja jossain seinällä kurkistaa pieni nalle.
Noin 400-500 vastasyntynyttä tarvitsee vuosittain tehohoitoa tai tehostettua valvontaa. Heistä puolet on keskosia. Perheelle keskosen syntymä on aina yllättävä tapahtuma, josta aiheutunut stressi voi hidastaa äidinmaidon nousemista rintoihin. Luovutetun äidinmaidon riittävyys on siksi hyvän keskoshoidon elinehto."
Paikalle on juuri saapunut lastenklinikan esimies, professori Mikko Hallman. "Ensimmäinen viikko on keskoshoidossa aina kriittisin. Äidinmaidon merkitystä ei voi liikaa painottaa, koska se lisää keskosen vastustuskykyä. Maidossa on tärkeitä kasvuun vaikuttavia tekijöitä, joiden merkitystä vielä selvitetään tutkimuksissa. Jos vain mahdollista, parasta olisi aloittaa oman äidin maidolla pian syntymän jälkeen."
Ilman äidinmaitokeskuksen toimittamaa lisämaitoa ei kuitenkaan selvitä. Ravitsemistyönjohtaja Hannele Gallenius kertoo, että äidit, joilla maitoa tulee yli tarpeen, eivät läheskään aina ole tietoisia siitä, mitä asian kanssa tehdä. "Olemme panostaneet tehokkaasti PR-työhön. Sairaanhoitaja Kirsi-Marja Huhta on kiertänyt neuvoloissa ja synnytysvalmennuksissa kertomassa siitä, kuinka arvokasta työtä äidinmaidon luovuttaminen on."
Tulokset ovat nähtävillä ja tällä hetkellä tilanne OYS:ssa on hyvä. Äidinmaitoa on voitu myydä jopa sairaalan ulkopuolelle. Keväällä sitä myytiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja kesällä Kainuun keskussairaalaan.
Galleniuksen selvittäessä tilannetta siirrymme äidinmaitokeskukseen, jossa maito käsitellään. Äidinmaidon tarve on yksitoista litraa päivässä. Heikon vastustuskyvyn takia keskoset ovat muita vastasyntyneitä alttiimpia bakteeri- ja virusinfektioille. Maidossa bakteerit kasvavat nopeasti, joten äidinmaito on käsiteltävä erittäin huolella. "Kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa. Luovutetun maidon lämpötila mitataan kuljetuksen alkaessa ja päättyessä. Korkea laatu taataan ottamalla näyte joka maitoerästä. Sen jälkeen maito vielä pastöroidaan", Gallenius kertoo.
Vaikka tilanne on nyt erinomainen, niin sen varaan ei voida tuudittautua. "Maitoa tarvitaan jatkuvasti ja asiasta tiedottamista on pidettävä yllä. Silti on muistettava, että yksikin tippa oman äidin maitoa on todella tärkeää. Maidon tuotannossa pätee kysynnän ja tarjonnan laki eli mitä enemmän imetetään, sen enemmän maitoa heruu", Gallenius korostaa. Äidinmaidosta vauva saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet D-vitamiinia lukuun ottamatta.
Keskosten hoidossa lääkäri arvioi äidinmaitoon lisättävien lisäravinteiden, vitamiinien ja suoja-aineiden määrän. Ravintolisillä, kuten öljyillä rasva-arvot lisääntyvät ja pienen ihmisen painokin alkaa nousta paremmin.
Me poistumme, mutta työ osastolla ja äidinmaitokeskuksessa jatkuu.
Valtakunnalliset äidinmaitopäivät järjestetään Oulussa 27-28.9.2007. Teemana ovat äidinmaidon merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä äidinmaitokeskusten valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen.
Ilmoittautumiset: www.ppshp.fi ja Intranetin koulutuskalenterin kautta.