Oulun aluetyöterveyslaitoksella valmistuneen tutkimuksen mukaan lapsen riski jäädä aikuisena työttömäksi kasvaa, jos äiti asennoituu passiivisesti perheen elinoloihin eikä yritä itse muuttaa niitä.
Miehillä työttömyysriski kasvaa entisestään, jos äiti omalla asenteellaan viestittää, että vastuu perheen elinoloista kuuluu yhteiskunnalle.
"Työttömyysriski kasvaa äidin koulutustasosta ja perheen taloudellisista resursseista riippumatta", kertoi psykologian lisensiaatti, tutkija Ellen Ek maanantaina Helsingissä pidetyssä seminaarissa.
Kelan julkaisema tutkimus perustuu aineistoon, jossa on seurattu 30 vuoden ajan Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 1966 syntyneiden elämänkulkua. Työllisyystilastot ovat vuodelta 1997, jolloin tutkittavat olivat 31-vuotiaita.
Ellen Ekin mukaan tutkimuksessa selvitettiin äitien asenteiden vaikutusta siksi, että vuonna 1966 asiaa selvitettiin vain äideiltä heidän raskausaikanaan. Isien asenteita ei tuolloin tutkittu.
Kiristynyt kilpailu ja epävarmuus työmarkkinoilla vaikuttivat voimakkaasti 1966 syntyneiden työuraan 90-luvulla, mutta myös äitien asenteella oli Ellen Ekin mukaan hämmästyttävän suuri vaikutus. "Kahdeksan prosenttia tutkituista ei ollut päässyt 31-vuotiaana kunnolla työelämään. Koulutusta vailla olevien syrjäytymisriski oli kymmenkertainen verrattuna korkeakoulututkinnon suorittaneisiin."
Tutkimus osoitti, että työttömyyden pitkittymistä voidaan syrjäseuduilla ehkäistä esimerkiksi parantamalla mahdollisuuksia etäopiskeluun ja etätyöhön. Ellen Ekin mukaan työvoimatoimistot voisivat nykyistä enemmän tarjota työnhakijoiden tarvitsemaa sosiaalista tukea, ja perheitä tulisi ohjata lasten kasvuoloja tukevien aktiivisten toimintatapojen omaksumiseen.
Työkoulu avuksi
"kouluallergisille"
Itä-Suomessa tutkitaan nuorten työttömyyden ehkäisyä työkoulun avulla. Jokaiselle työkoulussa opiskelevalle räätälöidään yksilöllinen ja joustava opiskeluohjelma, jonka tavoitteena on löytää tie ammattiin. Kokeilu alkoi vuonna 2001, jolloin sen piiriin tuli noin sata 16-33-vuotiasta syrjäytymisuhan alla olevaa nuorta ja nuorta aikuista. Kolmevuotisella hankkeella on EU: sosiaalirahaston kolmen miljoonan euron rahoitus.
"Kukaan ei syrjäydy yhdessä yössä. Syrjäytyminen on useimmilla alkanut jo ala-asteella. He ovat leimautuneet ala-asteella tyhmiksi ja saaneet yläluokilla häirikön leiman. Ainoa asia, jonka he ovat koulussa oppineet, on, että he eivät opi. He eivät ole menestyneet eivätkä viihtyneet koulussa ja heillä on paljon epäonnistumisen kokemuksia", kuvaili verkostokoulun johtaja Katja Komonen.
Työkoulussa tavoitteita ei aseteta kolmen vuoden päähän, vaan ohjelma palastellaan osa-aikatavoitteisiin, jotka ovat riittävän lähellä. Opiskelu on mahdollisimman käytännön läheistä, 60-80 prosenttia tapahtuu oikeissa työpaikoissa oppien.
"Työkoulussa joudutaan opettamaan "kouluallergisille" nuorille myös arjen sietokykyä ja ponnistelemista tavoitteiden saavuttamiseksi ja että koulussa ja elämässä ei aina ole kivaa", Komonen kertoi.