Sipoolainen tanssinopettaja Helena Ahti-Hallberg yrittää pitää Jani Sievisen kurissa tänä iltana Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Viime sunnuntaina Sievinen nimittäin innostui rokkaamaan rytmin sekaisin.
Olet potenut flunssaa juuri, kun kilpailu tanssiohjelmassa on kuumimmillaan. Mikä on ehdoton raja sille, ettei tanssiparketille saa mennä?
Kyllä ehdoton raja on kuume. Seurauksena saattaa tulla hurjia jälkitauteja. Millä perusteella teille opettajille annettiin juuri tietyt tähdet tanssipariksi?
Tuotantotiimin sisällä on tehty hirmu älykästä työtä, kun on mietitty, kuka kenellekin on sopivin pari. Kaikilla pareilla synkkaa keskenään.
Mitkä ovat sinun ja Janin valttikortit kilpailussa?
Me kumpikin tykkäämme harjoitella ja meillä on rento asenne treenaamiseen. Olemme kuitenkin myös tosissamme, kun laitamme ohjelmanumeroita kuntoon. Ennen kaikkea pitää olla hauskaa, ja haluamme välittää hauskanpidon myös katsojille.
Mitkä ovat kompastuskivenne?
Kompastuskivemme nähtiin viime viikonloppuna. Janille tuli hirveästi intoa ja hän lähti suorittamaan tanssia kovaa vauhtia. Treeneissä näin ei ole käynyt kertaakaan. Se on ihan ymmärrettävää, kun ajattelee kilpauimarin taustaa. Jani on tottunut menemään kilpailutilanteessa niin lujaa kuin pääsee. Nyt vuorossa on meidän ensimmäinen hidas tanssimme, foxtrot.
Miten lähestyitte ensimmäisen kerran toisianne harjoituksissa? Ujostuttiko?
Jani ei ujostellut yhtään ja minullakin on vauhdikas ja rempseä tyyli. Janin kanssa lähdin heti liikkeelle askelista, kun taas viime vuonna Keken (Armstrong) kanssa liikkeelle lähdettiin perinteisempään tapaan vartalon kannatuksesta ja musiikista.
Meitä oululaisia hivelee, kun ohjelmassa suunnilleen kaikki puhuvat Oulun murretta. Mihin Oulun maine tanssi-kaupunkina perustuu?
Oulussa on tehty hirveän hyvää juniorityötä. Siellä on ollut vahva opettaja, joka on huolehtinut, että seura toimii ja muksut pysyvät aisoissa. Junnuista kasvaa sitten aikuisia, joista osa jää Ouluun, osa menee Helsinkiin tai ulkomaille.
Olet itse kahminut palkintoja roppakaupalla. Mikä saavutuksistasi on tuntunut kaikkein makeimmalta?
Ensimmäinen kerta on aina makein. Suomen mestaruuksista makein juttu oli ensimmäinen mestaruus latinalaistansseissa. Kansainvälisistä saavutuksista makeimmalta tuntui viides sija British Open -kilpailussa alle 21-vuotiaiden finaalissa.
Valmennat molempia poikiasi. Millaisia haasteita syntyy, kun valmennettavat ovat omia lapsia?
En alun perin edes halunnut valmentaa heitä. Sanoinkin heille, että en tule sitten opettamaan. Sanoin myös, ettei poikien sen takia tarvitse ruveta tanssimaan, että saisi olla äidin kanssa. Tanssia pitää oman ilon vuoksi. Pyrin olemaan kaikille oppilailleni tasapuolinen. Pyrin valmentamaan heitä kokonaisvaltaisesti, äidillisesti.
Millaisia ennakkoluuloja tanssiin kohdistuu ja miten asenteet ovat muuttuneet nyt tv-julkisuuden vuoksi?
Muutos tapahtuu pidemmällä aikavälillä. Nyt suosio näkyy tietysti niin, että oppilaita on paljon. Mutta toivoisin vielä sellaista asennemuutosta, josta Jani Sievinen on loistava esimerkki. Kyllä hän haukkoo henkeä jiven jälkeen ja oikeasti valittelee kipeitä pohkeitaan! Tanssin pitää näyttää helpolta, mutta kaiken takana on erittäin rankka työ. Kilot lähtevät tässä ihan turhankin helposti. Harjoitusten jälkeen Jani mittailee sykettään aina ihan ihmeissään.
Oma vartalosi on kuin parikymppisellä. Kuinka paljon joudut vahtimaan suupalojasi?
Tanssijat kasvavat urheilijan ruokavalioon. Esimerkiksi oma poikani on ollut karkkilakossa joulusta lähtien siksi, ettei karkki sisällä mitään tarpeellisia aineita. Tanssijan ei juurikaan pidä vahtia syömisiään, pikemminkin huolta on pidettävä siitä, että syö tarpeeksi.
Mikä on tanssin syvin olemus?
Se on mies ja nainen yhdessä musiikin tahdissa. Se on yhdistelmä, joka tuottaa katsojalle mielihyvää.
Tekeekö sinulla koskaan mieli lähteä vapaa-ajalla tanssahtelemaan?
Ei koskaan. Tanssi on minun työni. Mieluummin laitan vapaa-ajalla kumihanskat käteen ja putsaan puutarhaa. Olen sellainen kotihiiri.
