Äi­deis­tä parhain mä olisin

Oululainen Piia Kaikkonen, 35, ei saa aamukahvia sänkyyn äitienpäivänä. Hän haluaisi olla äiti, muttei ole. Hänestä ei tule äitiä luultavasti koskaan. Hän on tiennyt sen 26-vuotiaasta.

Burmaneidit Mona ja Lisa tulivat helmikuussa Piia Kaikkosen silmäniloiksi.
Burmaneidit Mona ja Lisa tulivat helmikuussa Piia Kaikkosen silmäniloiksi.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Lapsettomien lauantaita vietetään tänään kuudettatoista kertaa. Lisätietoja: www.simpukka-yhdistys.fi.

Oululainen Piia Kaikkonen, 35, ei saa aamukahvia sänkyyn äitienpäivänä. Hän haluaisi olla äiti, muttei ole. Hänestä ei tule äitiä luultavasti koskaan. Hän on tiennyt sen 26-vuotiaasta.

"Jo silloin, kun tapasin mieheni, oli selvää, etten voi saada lapsia. Kerroin sen hänelle melkein seuraavaksi, kun olin ensin sanonut nimeni."

Lapsettomuushoitoihin pariskunta ei halua. Hoidoissa käytettävät hormonit eivät sovi Piia Kaikkoselle, eivätkä hoidot ehkä tuottaisi tulosta. "Haluan elää tätä päivää, enkä vain odottaa, että jospa joskus onnistuisi."

Monet parit käyvät hoidoissa vuosiakin tuloksetta. Hoitoihin voi jäädä koukkuun. Joka kuukausi koittaa uusi mahdollisuus. Elämässä ei ole muuta kuin pakonomainen tarve saada lapsi. Lopettaa ei uskalleta.

Myöskään adoptioprosessiin Kaikkoset eivät ole lähteneet, vaan he ovat päättäneet jäädä kaksin. "Vaikka päätös oli vaikea, oli parempi tehdä se kuin jossitella ja elää epävarmuudessa."

Piia Kaikkonen haaveili perheestä ja lapsista, niin kuin suurin osa meistä. Hän pystyi näkemään itsensä äitinä. Tieto siitä, ettei lasta tulekaan, järkytti. Koko elämän tarkoitus piti miettiä uusiksi.

Lapseton pari tuottaa pettymyksen myös lähipiirilleen. Se ei voi tehdä kenestäkään onnellista mummia, ukkia, tätiä tai setää.

Kaikkosten läheiset ovat suhtautuneet asiaan hyvin. Heidät hyväksytään perheenä, jossa on mies, nainen ja kaksi kissaa.

Äidit ja isät eivät aina ymmärrä, miten vaikea asia lapsettomuus on. Miksi kaivata sitä, mitä ei ole, moni kummastelee.

"Lapsettomuus on kriisi, jota on verrattu lapsen menetykseen", Piia Kaikkonen sanoo.

Siksi kommentit "ainahan voitte adoptoida" tai "unohtakaa koko juttu ja eläkää", voivat tuntua loukkaavilta, vaikka sanoja haluaisi vain lohduttaa.

Lapsetonta ei ole helppo kohdata, sillä mikä tahansa kommentti voi satuttaa. "Älä sinä puhu, kun et tiedä asiasta mitään", ajatteli myös Piia Kaikkonen kriisin keskellä, kun tuttavat yrittivät kannustaa.

Hän korostaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kohdata lapsetonta, sillä hekin ovat erilaisia. Joku kaipaa tukea ja rohkaisua, toinen ei halua puhua asiasta.

"Lapsettomalle voi sanoa rehellisesti, etten tiedä, mitä sanoisin, kun en halua pahoittaa mieltäsi. Lisäksi voi tarjoutua olemaan tukena ja kuuntelemaan."

Moni lapseton pari ottaa etäisyyttä lapsiperheisiin kriisivaiheessa. Kaikkosesta se on ymmärrettävää. Ei ole helppoa kuunnella, kun tuttavat valittavat, miten väsyttää, kun vauva on taas valvottanut.

"Tulee sellainen olo, että miksi kerrot minulle, kun en voi saada lasta, vaikka haluaisin valvoa kaikki yöt."

Vertaistukiryhmä on auttanut Kaikkosta pääsemään surusta eteenpäin. Hän on vetänyt ryhmää Oulussa reilun vuoden. Samassa tilanteessa olevat jakavat kokemuksiaan kerran kuussa pidettävissä tapaamisissa.

Monen on vaikea hyväksyä lapsettomuuttaan. Osa masentuu ja tarvitsee psykologin tai psykiatrin apua.

Lapsettomuuteen erikoistuneita terapeutteja löytyy eri puolilta Suomea.

Kaikkonen on sopeutunut tilanteeseen, mutta vaikeita hetkiä tulee välillä. "Joudun joskus miettimään, olenko sittenkään asian kanssa sinut."

Vertaistukiryhmässä etsitään myös lapsettomuuden hyviä puolia. "Rahaa jää matkustamiseen ja sisustamiseen, ja voi lähteä spontaanisti ravintolaan tai kylään. Lisäksi pystyy panostamaan parisuhteeseen."

Lapsettomien yhdistys Simpukka tarjoaa vertaistukea eri puolilla Suomea. Kaikkonen kuuluu myös yhdistyksen hallitukseen. Jäseniä yhdistyksessä on vajaat 1200.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Lindfors kertoo, että lapsettomuus koskettaa sataatuhatta hedelmällisessä iässä olevaa suomalaista. Arviolta joka viides pari kärsii lapsettomuudesta joskus, eli raskaus ei ala vuodessa.

Noin 20-30 prosenttia hoidoissa käyneistä lopettaa hoidot tuloksettomina. Osa päätyy adoptioon tai sijaisvanhemmiksi.

"Ehkä yksi kymmenestä lasta toivovasta parista jää pysyvästi lapsettomaksi", Lindfors arvioi.

Hän korostaa, että joillekin kaksin jääminen on hyväkin vaihtoehto. Usein lapsettomuus lujittaa parisuhdetta, mutta toisinaan se johtaa myös eroihin.

Ilmoita asiavirheestä