Rakennusvalvontavirastoon otetaan usein yhteyttä, kun epäillään naapurin rakentaneen pihalleen omin luvin maisemaa rumentavan rakennuksen. Oulun kaupungin rakennusvalvonta puuttuu silloin asiaan. Vuosittain annetaan kymmenkunta kehotusta purkaa pihalle tehty luvaton rakennelma.
Tarkastusarkkitehti Esa Kauppi kertoo, että ainoastaan leikkimökin saa Oulussa pystyttää tontilleen omin luvin. Kaikki muut rakennushankkeet neliömääristä riippumatta vaativat lupaa.
"Leikkimökki ei sovi kooltaan varastointiin", Kauppi määrittelee. "Jos naapuri valittaa, että leikkimökkirakennusta käytetään varastona, on meidän tarkistettava asia."
Rakennusvalvontavirastoon otetaan yhteyttä, kun pihalle halutaan rakentaa grillikatos, lato tai varasto. Usein oululaisten pihatontit ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niille mahdu ylimääräisiä rakennelmia.
Tarkastusarkkitehdit kantavat huolta myös siitä, miten toivotut rakennukset sopivat maisemaan. "Asemakaavalla olevat tontit ovat niin pieniä, että kaupunkikuva muuttuisi ratkaisevasti grillikotien vuoksi. Jos yksi saisi luvan, niin sitten kaikkien pitäisi se saada."
Puut ja aidat varjostavat
Jopa harmittomilta vaikuttavat pihapuut ja tonttien väliset aidat voivat koetella naapureiden välejä. Vierekkäin asuvilla voi olla erimielisyyttä siitä, millainen aita tonttien välille pystytetään tai toinen naapuruksista voi pitää aitaa liian huonokuntoisena tai esimerkiksi liian korkeana ja varjostavana.
Pihapuu voi muodostua ongelmaksi, kun se kasvaa niin niin lähellä tontin rajaa, että se varjostaa naapuria tai tiputtaa lehtiä väärälle puolelle raja-aitaa.
Rakennusvalvonnassa on otettu puukysymykseen salliva linja. "Jos se on luojan luoma mänty, niin me ei voida sille mitään", Kauppi muotoilee.
Naapureiden tekemiä valituksia puista tulee onneksi vähän. Yleensä puunkaatolupaa hakee tontinomistaja itse.
Lupaa puun kaatamiseen haetaan erityisesti keväisin, jolloin rakennusvalvontaviraston neljälle arkkitehdille tulee jokaiselle viidestä kymmeneen yhteydenottoa päivittäin. Talviaikaan lupia haetaan kenties kerran viikossa.
Puiden ja aitojen aiheuttamia ongelmia vaikeampia on hoitaa pintavesistä tehtyjä valituksia. Ongelma syntyy, kun uusi talo rakennetaan vanhalle asuntoalueelle.
Nykyisten määräysten mukaan talo pitää rakentaa korkeammalle kuin ennen, jolloin sade- ja sulamisvedet voivat valua pihalta naapurintontille, ellei pihan kallistuksia ja kuivauksia ole toteutettu oikein.
Tarkastusarkkitehdit voivat puuttua luvattomiin piharatkaisuihin ja kiistakysymyksiin antamalla huomautuksia. Jos huomautus ei tehoa, on seuraavana vuorossa kehotus. Mikäli kehotuskaan ei tuota toivottua tulosta, asiasta tehdään selvityspyyntö, jonka rakennuslautakunta käsittelee, mistä voi seurata uhkasakkovaatimus.
Rakennusvalvonta ei ensisijaisesti lähde uhkailemaan asukkaita, vaan suosii sopimusmenettelyä.
Esa Kauppi kertoo, että ratkaisuun pyritään yleensä pääsemään neuvottelemalla.
Aluksi neuvottelupöydän ääreen istuvat naapurukset keskenään ja jos sopua ei löydy, niin rakennusvalvonta järjestää kolminkeskisen neuvottelun.
"Ne ovat hyvin harvinaisia tapauksia", Kauppi vakuuttaa.