Ahvenanmaa on tullut kolmeksi päiväksi kylään pääkaupunkiin. Pieni saarimaakunta mahtuu hyvin kesäkuun viikonlopuksi Helsingin Senaatintorille, jolla maakunnan yritykset, yhteisöt ja kunnat markkinoivat meille mannersuomalaisille itseään.
Suomen ja Ruotsin puolivälissä sijaitseva maakunta on varsinainen menestystarina. Siellä asuu vain 26 000 ihmistä, mutta saarilla toimii noin 2 600 yritystä eli suhteessa asukaslukuun enemmän kuin missään muussa Suomen maakunnassa.
Ahvenanmaalaiset sanovatkin, että heillä ei ole työttömyyttä. Työllisyystilanne on 1990-luvun alkupuolen laman jälkeen ollut erittäin hyvä. Työttömyys on vain 1,8 prosenttia. Selkokielellä se tarkoittaa, että Ahvenanmaalla on työvoimapula, joka varsinkin kesäaikaan on erittäin kova.
Maarianhaminan matkailukohteissa ja terasseilla pärjää nykyään suomellakin, jos ei viitsi käyttää toista kotimaista. Suomea kuulee yllättävän paljon verrattuna parin vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Moni mannersuomalainen nuori saa nykyään helposti kesätyöpaikan Ahvenanmaalta. On muuten mieluista todeta, että hyvin moni syntyperäinen ahvenanmaalainenkin puhuu nykyään myös suomea.
EU-jäsenyysneuvotteluissa Ahvenanmaa sai poikkeusaseman, joka näkyy muun muassa verorajana Suomen ja Ahvenanmaan välillä eli maakunta on EU:n verounionin ulkopuolella.
Ruotsinlaivat koukkaavat Helsingin ja Tukholman välillä pikaisesti mennen tullen Maarianhaminassa, jotta mannersuomalaiset ja mannerruotsalaiset saavat ostaa verovapaita alkoholijuomia ja tupakkaa. Laivoilla liikkuu nykyään paljon myös venäläisiä, mutta heillehän tax free -hinnoilla ei ole merkitystä, koska itänaapurit saavat samat tuotteet omasta maastaan halvemmalla.
Ahvenanmaan väkiluku on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Ahvenanmaalla pieni on kaunista. Pienin kunta ja myös Suomen pienin kunta Sottunga, jossa on vajaa 130 asukasta, voi edelleenkin hyvin. Ahvenanmaalaiset ovat myös keskimäärin terveempiä ja elävät pidempään kuin mannersuomalaiset. Naisten keski-ikää maakunnassa lähenee 85 vuotta.
Kotiseutuoikeus on tietysti asia, joka joskus kismittää meitä mannersuomalaisia. Ahvenanmaalta ei noin vain osteta maata tai taloa. Manner-Suomesta Ahvenanmaalle muuttaneet ja siellä vähintään viisi vuotta asuneet saavat maakunnan kotiseutuoikeuden, minkä jälkeen asema on tasaveroinen syntyperäisten ahvenanmaalaisten kanssa. Lisäksi ruotsia pitää osata vähintäänkin tyydyttävästi. Kotiseutuoikeuden voivat saada vain Suomen kansalaiset.
Ahvenanmaalaiset juhlivat tällä kertaa Helsingissä ruokakulttuuriaan, joka tietysti painottui kalaan eri muodoissaan. Kun Ahvenanmaa esittäytyi 1996 ensimmäisen kerran pääkaupungissa, musta leipä loppui jo ensimmäisenä päivänä. Nyt sitä riitti, kuten myös kaikkia kalaherkkuja alkaen parhaasta graavikalasta siiasta. Suunnittelija Eva-Jo Hancock on loihtinut maakuntatapahtumaan omaperäisen saaristolaisravintolan Timotej`n, jonne pääsee levähtämään ahvenanmaalaisen ruohoniityn poikki. Hancock hymyilee, että Ahvenanmaalla valkoiset koivut hohtavat kesäyössä, linnut laulavat ja vaaleat kesäyöt ovat taikaa täynnä. Sen Ahvenanmaan Hancock halusi pystyttää Helsinkiin. Siinä hän on onnistunut.
***
Omakotitalojen hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan alkuvuonna 12,4 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Pääkaupunkiseudulla nousua kirjattiin 20,5 prosenttia. Ylikuumenemista ei voi kukaan kiistää.