Ahtojää oudon avannon syy

Enontekiön Pitsusjärven jäälle ilmestyneen ison avannon aiheuttajaksi alkaa varmistua tulvavesi- ja ahtojääilmiö. Tapausta paikan päällä tutkinut geofyysikko Johannes Kultima Sodankylän geofysiikan observatoriosta kertoi Kalevalle lauantaina olevansa 99,5-prosenttisen varma siitä, ettei avanto ole avaruudesta tippuneen meteoriitin aikaansaannos.

Oulu Enontekiön Pitsusjärven jäälle ilmestyneen ison avannon aiheuttajaksi alkaa varmistua tulvavesi- ja ahtojääilmiö. Tapausta paikan päällä tutkinut geofyysikko Johannes Kultima Sodankylän geofysiikan observatoriosta kertoi Kalevalle lauantaina olevansa 99,5-prosenttisen varma siitä, ettei avanto ole avaruudesta tippuneen meteoriitin aikaansaannos.

"Olemme päätyneet tällaiseen tulokseen, ettei se ole voinut olla meteoriitin aiheuttama. Koska ilmiöön liittyy samanaikaisia runsaita tulipallohavaintoja samalla alueella, missä reikäkin on, niin täytyyhän se mahdollisuus tutkia. Jos se vaikka olisi meteoriitti, mutta ei se ole", Kultima vakuuttaa.

Pääsiäisen erittäin lämpimät säät Haltin tienoilla saivat aikaan sen, että vettä valui tunturista Pitsusjärven jäälle runsaasti. Pyhien jälkeen kylmennyt ilma sai veden jäätymään, mutta uutta vettä valui edelleen. Kahden jääkerroksen väliin tullut vesi on saanut heikomman päällimmäisen jääkerroksen rikkoutumaan ja leviämään ympäristöön kuin palapelin palat.

"Jostakinhan sen jään on täytyy ratketa. Reiän ympäristössä olevat telit eli jäälautat ovat isoja ja ehjiä, eikä siellä ole pieniä paloja yhtään, joten kyllä kyseessä on ahtojää ja tulvailmiö."

Jäähän tulleesta reiästä ylös pulpahtanut vesi on kuljettanut matkassaan jäälaatat laajalle alueelle. Avannosta jatkuvasti tullut vesi on estänyt telejä jäämästä reiän päälle.

Paikalta otetut jäänäytteet tutkitaan vielä tarkkaan Rovaniemellä Lapin yliopiston arktisessa keskuksessa, jotta ilmiö saadaan selitettyä sataprosenttisella varmuudella.

Myös tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan asiantuntija sanoo, että keväiset jäätulvat ovat meteoriitin putoamista parempi selitys avannolle.

Ursan julkaiseman Tähdet ja Avaruus -lehden päätoimittaja Marko Pekkola korostaa, että avantoa tutkittaessa havaittiin heti, että järvessä oli tällä kohden kaksi jääkerrosta, joista alempi oli ehjää teräsjäätä.

Ylivoimaisesti suurin osa meteoriiteista eli pienet kivimeteoriitit eivät tee avantoa. Kivimeteoriitti olisi löydetty todennäköisesti heti.

Jotta noin suuren avannon kaltainen reikä syntyisi teräsjäähän, pitäisi olla kyse isohkosta rautameteoriitista. Rautameteoriitti olisi joko mennyt alemmankin jääkerroksen läpi tai jäänyt kerrosten väliin, jolloin se olisi ollut heti näkyvissä paikalle tultaessa.

Ilmoita asiavirheestä