Acehin maakunnassa liki 30 vuotta jatkuneet taistelut taukoavat, jos presidentti Martti Ahtisaaren johdolla saavutettu sopu pitää.
Indonesiaan kuuluva Acehin maakunta on kokenut viime vuosikymmeninä kovia. Paremmasta on nyt vahvoja toiveita, kun presidentti Martti Ahtisaaren johdolla noin puoli vuotta käydyt Indonesian hallituksen ja Acehin maakunnan itsenäisyyttä tavoitelleen Vapaa Aceh -liikkeen (GAM) neuvottelut päättyivät alustavaan sopimukseen sunnuntaina.
Acehille ei ole luvassa vapautusliikkeen havittelemaa täyttä Itsenäisyyttä, mutta laaja itsehallinto kuitenkin. Osapuolten edustajat allekirjoittavat sopimuksen Helsingissä 15. elokuuta. Sopimus joutuu vasta sen musteen kuivumisen jälkeen todelliseen testiinsä, kun osapuolten on muutettava sanat käytännöksi ja pidettävä omat rivinsä kurissa.
Veriset aseelliset yhteenotot maakunnan hallinnosta alkoivat 1976. Niissä on kuollut arviolta 15 000 ihmistä, suuri osa heistä kiistelyyn täysin syyttömiä siviilejä. Jo Hollannin siirtomaahallinnon aikaan silloiseen Hollannin Itä-Intiaan kuulunut Aceh pyristeli kohti itsenäisyyttä.
Viime tapaninpäivän tsunami runteli Acehia rajusti ja surmasi siellä ainakin 130 000 ihmistä. Halu saada lisää kansainvälistä apua tsunamin tuhojen korjaamiseen auttoi yhtäältä neuvottelujen onnistumista. Toisaalta luonnonkatastrofi avasi osapuolten silmät.
Noin neljän miljoonan asukkaan maakunnan pitäminen valtakunnan rajojen sisällä on 240 miljoonan asukkaan Indonesialle enemmän kuin kunniakysymys. Acehin rikkaista luonnonvaroista ei hevin luovuta. Lisäksi Indonesia haluaa varmasti osoittaa, ettei valtion sallita pirstoutua lisää Itä-Timorin itsenäistymisen jälkeen
Indonesian yhtenäisyydestä kiinni pitäminen näkyy myös siinä, että sopimuksen mukaan vain valtakunnalliset puolueet ovat sallittuja. Viime vaiheessa GAM sai kuitenkin lupauksen perustaa paikallinen puolue Acehiin. Näin ainakin GAM on tulkinnut sopua.
Onkin suuri vaara, että näkemyserot sopimuksen tulkinnoista pitävät riitoja yllä. Ensi vaiheessa on kuitenkin tärkeintä, että väkivallan kierre saadaan poikki. EU ja Kaakkois-Aasian maiden järjestö Asem aikovat lähettää paikalle tarkkailijoita valvomaan sopimuksen täytäntöönpanoa. EU ei ole tosin tehnyt vielä asiasta muodollista päätöstä.
Osapuolten oma rauhantahto oli presidentti Martti Ahtisaaren mukaan tärkeämpää kuin välitystyö. Välittäjä ei voi onnistua, elleivät sotivat osapuolet itse halua rauhaa. Kansainvälisen politiikan monissa liemissä keitetty Ahtisaari oli kuitenkin jo etukäteen ja etenkin neuvottelutuloksen perusteella oikea valinta paimentamaan sovinnontekoa.
Ahtisaari on vuosikymmenien kuluessa ehtinyt osoittaa lukuisia kertoja taitonsa ja peräänantamattomuutensa silloinkin, kun tehtävä näyttää mahdottomalta. Namibian rauhoittamiseen ja itsenäistymiseen johtaneiden neuvottelujen vetäminen sekä Kosovon rauhanneuvottelujen johtaminen ovat Ahtisaaren kansainvälisen sovittelijan uran näyttävimmät saavutukset, mutta Acehin rauhanneuvottelujen luotsaaminen kuuluu liki samaan sarjaan.
Acehin häämöttävään rauhaan on ansioita muillakin suomalaisilla. Lahtelainen toimitusjohtaja ja kielitieteilijä Juha Christensen saattoi riidan osapuolet ja presidentti Martti Ahtisaaren saman pöydän ääreen. Olikin luonnollista, että neuvottelut käytiin Suomessa, vaikka vapautusliikkeen johto elää maanpaossa Ruotsissa.