Venäjän vastustuksen vuoksi umpikujaan joutunut Kosovo-ehdotus oli henkilöitynyt Martti Ahtisaareen. Niinpä hänet sysättiin syrjään hintana uudesta yrityksestä.
Kosovon tilanne ei ole vielä räjähtänyt Euroopan silmille. Sellainen vaara on kuitenkin koko ajan kasvamassa. Kosovolaiset odottavat itsenäisyyttä yhä kärsimättömämmin, ja Serbia vastustaa ajatusta yhtä tiukasti kuin ennenkin.
Pääministeri Agim Ceku ehti jo väläyttää, että Kosovo antaisi yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen syksyllä. Hän veti sanojaan takaisin tavattuaan Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen, mutta tuo mahdollisuus on yhä olemassa.
Presidentti Martti Ahtisaari otti vuoden 2005 lopulla YK:n silloiselta pääsihteeriltä Kofi Annanilta vastaan tehtävän toimia YK:n Kosovo-erityislähettiläänä. Toimeksiantoa pidettiin jo silloin erittäin vaikeana, mutta Ahtisaari tarttui työhön kaiken kokemuksensa voimin.
Ahtisaaren laatima ehdotus tarjoaa Kosovolle "valvottua itsenäisyyttä". Ehdotus sopii Euroopan unionille ja Yhdysvalloille, mutta Serbia vastustaa sitä jyrkästi. Venäjä myötäilee serbien kantaa. Serbia ja Venäjä eivät hurranneet Ahtisaarelle myöskään 1999. Tuolloin hän neuvotteli Naton pommitusten jälkeen ratkaisun, joka pakotti Serbian vetämään joukkonsa miehittämästään Kosovosta.
YK:n turvallisuusneuvostossa kävi äsken selväksi, ettei Ahtisaaren työn pohjalta voida äänestää, koska Venäjän kielteinen kanta estää tarvittavan yksimielisyyden. Näin oli YK-reitti päätynyt umpikujaan. Keskiviikkona neuvottelut jatkuivat Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Saksan, Italian ja Venäjän muodostamassa yhteysryhmässä. Sillä on 120 päivää aikaa ennen kuin Kosovon hallinta siirtyy YK:lta EU:lle. Ahtisaarta ei oltu kutsuttu yhteysryhmän neuvotteluihin. Hän on silti sanonut olevansa tarvittaessa käytettävissä neuvoa-antavassa roolissa.
Uusi tilanne ei muuta muuta Kosovon takalukkoa millään tavoin. Väestöryh-mien suhteet ovat yhtä kireät kuin ennenkin. Silti on mahdollista, että Ahtisaarelle oli varattu vielä yksi rooli: hänet "uhrattiin", jotta syntyisi edes vaikutelma uudesta alusta. Serbian ja Venäjän edustajat ovat käyttäneet kovaa kieltä Ahtisaaren ehdotuksesta, ja nyt hänet on sysätty sivuraiteelle.
Tämä on kansainvälistä diplomatiaa kovimmillaan, ja Ahtisaari itsekin tuntee hyvin pelin hengen. Se ei välttämättä ole henkilökohtaisesti miellyttävää, mutta se saattaa olla tarpeen tulosten saamiseksi.
Venäjä on nyt mukana yhteysryhmässä pohtimassa uusia ratkaisuja. Moskovassa on suhtauduttu Kosovoon jopa yllättävän tiukasti. Venäjä vedättää mahdollisimman korkealle hintaa siitä, että Kosovo irtautuisi Serbiasta. Ahtisaaren ehdotuksen kaato oli jo sinällään kova ratkaisu. Jos Kosovo irtautuisi, Venäjä varmasti vaatisi samaa oikeutta sen "lähiulkomailla" oleville venäläisalueille.
Yhteysryhmä saattaa päätyä malliin, joka pitkälle muistuttaa Ahtisaaren ehdotusta ja pohjatyötä, mutta ei kulje enää sillä nimellä. Mikään ei silti takaa, että umpikujasta oltaisiin pääsemässä pois.
Balkanin yhteysryhmä on perua 1990-luvun alusta. Vaihtoehtona olisi voinut olla Yhdysvaltain, Venäjän ja EU:n "troikka". Nyt EU instituutiona on poissa Kosovo-neuvotteluista, mutta siellä ovat Euroopan vanhat suurvallat. Unionin ulkopoliittisen arvovallan kannalta ratkaisu on huolestuttava. EU on yhä sitoutunut Ahtisaaren ehdotukseen, mutta ovatko sen yksittäiset jäsenmaat?