Martti Ahtisaari on ollut viime vuosina yksi Nobel-ehdokkaiden kestosuosikeista useita vuosia. Hän oli erityisen vahvoilla etenkin kaksi vuotta sitten Acehin rauhanneuvottelujen ansiosta.
Tuolloin Nobel meni kuitenkin köyhille lainoja myöntävän Grameen-pankin perustaneelle Muhammad Yunusille.
Ahtisaari oli päätöksen jälkeen pettyneen oloinen ja antoi ymmärtää, ettei enää halua olla joka vuosi Nobel-veikkailuissa mukana. Hän kritisoi tuolloin myös epäsuorasti rauhanpalkinnon luonteen muuttumista kysymällä, kuuluuko Yunusin pankin kaltainen kehitystyö Nobelin rauhanpalkinnon piiriin.
Ahtisaari väläytti jopa erillisen palkinnon perustamista kehitysasioille, jolloin perinteisempi rauhantyö ja konfliktinratkaisu pysyisi omana alueenaan.
Ahtisaaren Kosovo-suunnitelma ei kelvannut Serbialle
Yksi Martti Ahtisaaren suurimmista ponnistuksista, rauhansuunnitelma Kosovon asemasta, ei toteutunut täysin kaavailujen mukaan.
Neuvotteluratkaisua Serbian ja Kosovon välillä ei syntynyt, eikä Serbia hyväksynyt Ahtisaaren suunnitelmaa. YK:n turvallisuusneuvosto ei myöskään siunannut Kosovon itsenäisyyttä Venäjän vastustuksen vuoksi.
Ahtisaaren suunnitelmalla albaanienemmistöisen Kosovon piti itsenäistyä asteittain kansainvälisen valvonnan alla. Monimutkaisessa tekstissä määriteltiin muun muassa serbivähemmistön asema ja oikeudet Kosovossa. Euroopan unionin piti ottaa vastuu alueen hallinnoinnista.
EU on johdonmukaisesti pitänyt kiinni Ahtisaaren suunnitelmasta, ja sitä yritetään yhä toteuttaa Kosovossa mahdollisimman tarkkaan. Matkan varrella on EU on kuitenkin joutunut joustamaan toiminnassaan, koska Kosovon itsenäisyys on yhä kansainvälisesti kiistelty.