Säkylä Presidentti Martti Ahtisaari on asettunut selkeästi Suomen Nato-jäsenyyden kannalle. Hän esitteli näkemyksiään Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta maanantaina Turun Sanomien järjestämässä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Säkylässä.
Ahtisaari muistutti, että Nato on hyvin toisenlainen järjestö kuin kylmän sodan aikana. Hän sanoi, että Suomen asema on käymässä hankalaksi. Naton uudet jäsenet ovat samalla tulevia EU-maita, joten Suomi ajautuu hänen mielestään väistämättä unionissa selvään vähemmistöön.
"Baltian maiden jäsenyyden myötä yhä suurempi osa lähialueitamme koskettavista turvallisuuskysymyksistä päätetään Naton pöydän ääressä", hän huomautti.
Ahtisaaren mielestä olisi hyvin vaikeaa perusteella Suomen poisjättäytymisen lisäävän turvallisuutta. Hän korosti, että Nato on ainoa foorumi, jossa Yhdysvallat ja EU-maat kohtaavat poliittisessa mielessä tasavertaisina.
"Jos haluamme ylipäätään vaikuttaa siihen, mikä näiden kahden suhde pitkän päälle on, voimme tehdä sen vain olemalla jäsen siinä yhteisössä, minkä demokratiat ovat luoneet poliittista yhteistyötä varten", hän perusteli.
Vaikea ymmärtää Nato-keskustelun laimeutta
Ahtisaari arvosteli kipakasti Suomessa käytävää Nato-keskustelua. Hän ihmetteli, että kun ottaa huomioon Suomen turvallisuusympäristön ja Naton valtavan muutoksen, on vaikea ymmärtää keskustelun laimeutta.
"Uhkaavatko suomalaiset jäädä oman historiansa vangiksi tilanteessa, jossa koko muu Eurooppa on jo aikaa sitten läpikäynyt syvän ja peruuttamattoman muutoksen. Vielä olennaisempaa on kuitenkin se, mikä voisi olla uudessa maailmantilanteessa se syy, miksi meidän pitäisi pitäisi jättäytyä Naton ulkopuolelle?", hän kysyi.
Hän mainitsi, että perinteisesti jäsenyyttä Natossa on vastustettu kolmella perussyyllä: Suomen historiallisella kokemuksella, pelolla Nato-jäsenyyden vaikutuksista Venäjä-suhteisiin ja haluttomuudella sitoutua Natossa tapahtuvaan globaaliin turvallisuuden vahvistamiseen.
Presidentti Ahtisaari tyrmäsi kaikki nämä syyt.
Sota voidaan estää vain yhteistyöllä
Ahtisaari kertasi, että Suomen kokemusta toisesta maailmansodasta väritti voimakas yksin jäämisen kokemus.
"On kuitenkin syytä kysyä, kuinka suurta viisautta olisi eristäytyminen turvallisuuspoliittisen ympäristömme muovaamisesta. Euroopassa johtopäätös sodasta oli se, että uusi sota voidaan estää vain yhteistyöllä, joka sitoo kilpailevat valtiot yhteen."
Ahtisaari päätteli osan yleisestä mielipiteestämme arvelevan edelleen, että se mikä päti suhteissamme Neuvostoliittoon, pätee myös suhteessamme Venäjään.
"Haluaisin lopultakin tehdä selväksi sen, että idän uhka Suomen turvallisuusympäristössä on poistunut. En ymmärrä, mikä merkillinen voima ajaisi meitä ylläpitämään tällaista asetelmaa. Idän ja lännen sotilaallinen vastakkainasettelu on maailmasta lakannut - ja tämän kehityksen on yhteisten yhteiskunnallisten pyrkimysten ohella sinetöinyt kansainvälisen terrorismin uhka", hän tiivisti.
Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi
Ahtisaari ei liioin ymmärrä jonkinlaista haluttomuutta sitoutua globaalin turvallisuuden varmistamiseen. Hän kysyi, miten voisimme suhtautua välinpitämättömästi yhteiskunta- ja talousjärjestelmäämme ja niiden perustalla olevia arvoja vastaan kohdistuviin hyökkäyksiin.
"Emme voi jäädä sivustaseuraajaksi globaalissa turvallisuuspolitiikassa. Mielestäni tässä on kysymys myös moraalista; että osoitamme solidaarisuutta ja kannamme oman vastuumme yhteisestä turvallisuudesta", hän perusteli.
Prahassa viime viikolla pidetty Naton huippukokous merkitsee Ahtisaaren mielestä Naton tehtävien uudistumista ja painopisteen siirtymistä globaaliin turvallisuuteen. Hänen näkemyksensä mukaan myös Suomen nykyiset haasteet ovat lähtöisin aivan toisaalta kuin suurten valtioiden välisten sotien aikaan.