Nobelilla palkittu presidentti Martti Ahtisaari piti tuoreeltaan työtään Namibian itsenäisyyden hyväksi uransa tärkeimpänä saavutuksena. Lounaisessa Afrikassa sijaitseva Namibia itsenäistyi verisen sissisodan jälkeen vuonna 1990.
-- Rauhan rakentaminen Kosovossa ja Acehissa oli luonnollisesti tärkeää, mutta minulle työ joka johti Namibian itsenäistymiseen Etelä-Afrikasta oli tärkeintä jo siitäkin syystä, että siihen käytettiin niin paljon aikaa, Ahtisaari sanoi Norjan radiolle pian rauhanpalkinnon julkistamisen jälkeen.
Namibia joutui Etelä-Afrikan alaisuuteen ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Itsenäisyysliike heräsi 1950-luvun lopulla, mikä johti vuonna 1960 vastarintaliike Swapon perustamiseen.
YK tunnusti jo 1972 Swapon Namibian kansan ainoaksi lailliseksi edustajaksi, mutta vasta 1988 Etelä-Afrikka myöntyi tiukkojen reunaehtojen kanssa Namibian itsenäistymiseen.
Ahtisaari oli 1970-luvulla Suomen Tansanian-lähettiläänä ja YK:n Namibia-valtuutettuna, mikä johti myöhemmin nimitykseen YK:n pääsihteerin erityisedustajaksi Namibiaan. YK:ssa ja Helsingissä vietettyjen vuosien jälkeen Ahtisaari palasi Namibiaan vuonna 1989 valvoakseen siirtymistä itsenäiseksi valtioksi seuraavana vuonna.
Aivan viime metreillä sattui myös paljon jälkipuintia herättänyt välikohtaus. Etelä-Afrikka syytti Swapoa tulitaukosopimuksen rikkomisesta, minkä jälkeen eteläafrikkalaiset saivat luvan ryhmittäytyä uudelleen. Namibian mukaan välikohtaus vaati useiden siviilien hengen.
Ahtisaari on monesti todennut, että vuosien YK-pesti Namibiassa oli aikamoista höykytystä.
-- Siitä kun selvisi hengissä, niin hyvä on. Sen jälkeen mikään asia ei ole tuntunut erityisen vaikealta, hän muisteli presidenttikautensa loppusuoralla 1999.