Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Venäjä muutti mieltään Kosovon itsenäistymisen suhteen vuoden 2006 alun jälkeen. Ahtisaari kirjoittaa ensi viikolla julkaistavassa kirjassa Suomalaisten kovat paikat Länsi-Balkan 1992-2008, että hänen käsityksensä oli vielä alkuvuodesta 2006, ettei Moskova estäisi vääjäämätöntä tapahtumasta.
Ahtisaari nimitettiin marraskuussa 2005 YK:n pääsihteerin erityislähettilääksi määrittämään Kosovon tulevaa asemaa. Hänen esityksensä Kosovon itsenäistymisestä valmistui maaliskuussa 2007, mutta Venäjä on YK:n turvallisuusneuvostossa estänyt sen hyväksymisen.
Kirjoituksessaan Ahtisaari sanoo, että Venäjä oli koko ajan hyvin selvillä neuvotteluprosessin lopputuloksesta. Hän huomauttaa, että Venäjä myös hyväksyi Ahtisaaren kontaktiryhmän vuonna 2005 omaksumat ohjaavat periaatteet, jotka olivat vahvasti kallistuneet itsenäisyyden kannalle. Kontaktiryhmään kuuluivat Venäjän lisäksi Yhdysvallat, Italia, Britannia, Ranska ja Saksa.
Myös Serbian johtajat tiesivät Ahtisaaren mukaan jo alkuvuodesta 2006, mikä on neuvottelujen lopputulos.
-- He olisivat voineet valita Kosovon serbien tilanteen parantamisen ja osallistua keskusteluihin mielekkäästi. Sen sijaan he päättivät suosia Milosevicin ajamaa nationalistista linjaa, joka alun perin pakotti kansainvälisen yhteisön tulemaan Kosovoon väliin vuonna 1999, Ahtisaari kirjoittaa.
Ahtisaaren mielestä EU:lla ei ole varaa päästää Kosovoa uudeksi "jäätyneeksi konfliktiksi". Itsenäistymisprosessin on jatkuttava määrätietoisena myös tulevaisuudessa, jos Euroopan ja Balkanin halutaan olevan vakaita.
Tammen Huutomerkki-sarjassa julkaistavassa kirjassa myös monet muut Balkanilla toimineet suomalaiset kirjoittavat kokemuksistaan alueella. EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn pitää omassa kirjoituksessaan Kosovon ja Länsi-Balkanin vakautta EU:n ulkopolitiikan armottomana testinä, joissa ei ole varaa epäonnistua.
