Presidentti Martti Ahtisaari on hyvin pahoillaan, jos Irakin sota alkaa ilman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa. "Se on onneton tilanne." Hän sanoo olevansa viimeinen ihminen, joka haluaa sotaa.
YK:n peruskirja hyväksyy voimankäytön vain itsepuolustuksessa tai silloin, kun turvallisuusneuvosto antaa siihen luvan.
Hyökkäykselle ei Ahtisaaren mukaan ole juridista pohjaa. Ahtisaaren mukaan on kaukaa haettua, jos vedotaan itsepuolustukseen. YK:n peruskirja ei tunne ennaltaehkäisevää iskua.
Ahtisaari pohtii myös asian toista puolta. Kosovon operaatio muutama vuosi sitten sodittiin ilman turvaneuvoston suostumusta. Monet lainoppineet sanoivat Ahtisaaren mukaan Kosovon sodasta, että se ei ollut laillinen, mutta se oli oikeutettu. "Missä se raja sitten kulkee? Tähän juridiikka ei aina riitä."
Prosessi on ollut kaoottinen, sanoo presidentti. Se on estänyt sen, että yhtenäisyys olisi saatu aikaan.
Ahtisaaren mukaan Suomen linja Irakin kriisissä on ollut asiallinen. "Erittäinkin asiallinen. Tasavallan presidentin puhe eduskunnan päättäjäisissä oli hyvä. Se oli selkeää tekstiä."
Ahtisaari on huolissaan niin sanotusta transatlanttisesta yhteydestä, joka tarkoittaa Pohjois-Amerikan ja Euroopan suhdetta. Yhteys on ollut kovilla, kun monet Euroopan maat ovat vastustaneet Irakin sotaa.
Hän on pohtinut asiaa viime aikoina kahdessakin kansainvälisessä kokouksessa. Presidentti Ahtisaaren mukaan asia huolettaa.
Maailman demokraattiset valtiot ovat lähinnä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jos halutaan edistää demokratian ja oikeusvaltion käsitettä transantlanttiset suhteet ovat tässä tärkeässä asemassa, Ahtisaari tähdentää.
Ahtisaaren mukaan transatlanttisissa suhteissa erityisen toimivaksi on osoittautunut kauppapolitiikka. Poliittiset kysymykset ovat vaikeampia. Mutta kuitenkin esimerkiksi aseistariisunta on luonnollinen yhteistyöhanke, mistä molemmat hyötyvät.