Helsinki
Presidentti Martti Ahtisaari on huolissaan suomalaisen yhteiskunnan kyvystä vastata kasvavan monikulttuurisuuden haasteeseen.
Torstaina Helsingissä Euroopan turvallisuuden näköaloista luennoineen Ahtisaaren mielestä lähitulevaisuus koetaan epävarmuuden ja turvattomuuden aikana, kun kansallinen yhtenäiskulttuuri murtuu, monikulttuurisuus vahvistuu ja yhteiskunnalliset arvostukset muuttuvat.
Ahtisaari muistutti, että tuntematon herättää usein pelkoa ja negatiivisia asenteita, jotka puolestaan lisäävät turvattomuutta maahanmuuttajaväestön keskuudessa.
"Yhteiskunnassa saattaa tulla vallitsevaksi pelon ilmapiiri, jossa ollaan huolestuneita omien etujen ja työpaikan menettämisestä, rauhattomuuden lisääntymisestä ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksista", Ahtisaari varoitti.
Hän muistutti, että hiljattain ilmestyneen tutkimuksen mukaan 71 prosenttia maahanmuuttajista jättää heihin kohdistuneen rikoksen ilmoittamatta poliisille.
"Mielestäni tämä viestii selkeästi siitä, että maahanmuuttajilta puuttuu luottamus siihen, että oikeusjärjestelmämme on tarkoitettu suojelemaan myös heidän turvallisuuttaan", hän totesi salintäydelle kuulijakunnalle.
Atlanttinen yhteys tärkeä
Kotimaan turvallisuuskysymysten lisäksi Ahtisaari pohti turvallisuusasioita laajemminkin. Hän otti myös kantaa kuluneen vuoden turvallisuuspoliittisen keskustelun kestoteemaan, Yhdysvaltojen ja Euroopan kasvavaan sotilaalliseen kuiluun ja erilaiseen tapaan määritellä turvallisuuspoliittiset intressinsä.
"On tärkeätä, että Yhdysvaltain ja Euroopan välinen sotilaallisen toimintakyvyn kuilu ei johda turvallisuuspoliittisen eriytymisen kasvuun. EU-mailla ja Yhdysvalloilla on paljon voitettavaa sellaisissa keskeisissä kysymyksissä kuin Keski- ja Itä-Euroopan vakauttaminen, alueellisten kriisien hallinta ja kansainvälisen terrorismin torjunta", Ahtisaari totesi.
Näkemyksiään suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun kuumimmasta perunasta, Natosta, hän kertoi tuovansa julki lähiaikoina.
EU:sta ei tule sotilasjärjestöä
Presidentti Ahtisaari muistutti, että EU on luonteeltaan ensisijaisesti siviilialueen toimija: sen keinovalikoimassa kriisien ennaltaehkäisemiseksi korostivat ennen kaikkea taloudelliset ja muut ei-sotilaalliset keinot.
"Vaikka unionille luodaan kyky sotilaalliseen ja ei-sotilaalliseen kriisinhallintaan, ei EU:sta kuitenkaan muodostu sotilasjärjestöä tai puolustusliittoa."
Kriisinhallintakyky tekee Ahtisaaren mukaan kuitenkin unionista vahvemman ja uskottavamman toimijan sen omien jäsenten ja ulkopuolisen maailman silmissä sekä edesauttaa myös muun maailman turvallisuutta.
"Myös kehitysyhteistyö voidaan nähdä osana kriisien ennaltaehkäisyä ja hallintaa."
Ahtisaari muistutti, että EU ja sen jäsenvaltiot vastaavat 55 prosentista maailmassa annettavasta kehitysavusta, joten EU:n merkitys on tässä suhteessa olennainen.
"EU:n kehitys entistä tehokkaammaksi turvallisuusorganisaatioksi vaatii kuitenkin parempaa koordinaatiota unionin harjoittaman kriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja kauppasuhteiden välillä", hän arvioi.
Ahtisaaren luento kuului EU:n komission Suomen-edustuston Eurooppa 2010 -luentosarjaan.