Oulu
Vankiloiden ahtauteen ei ole odotettavissa pikaista helpotusta. Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) tietää erinomaisesti ongelman taustat ja lukuisat esille tulleet ratkaisumallit, mutta ei nostaisi mitään niistä ylitse muiden.
Vankeinhoidon on turha rakennella pilvilinnoja, kun valtion kirstulla on jatkuva tungos.
"Ongelman paras kuvaaja on kokonaisvankiluku. Likimain samoissa laitoksissa oli 1970- ja 1980-luvuilla reilusti yli tuhat vankia enemmän. Tiloja on väljennetty ja otettu muun muassa työkäyttöön", ministeri Koskinen kertoo.
"Pystymme lisäämään Turun uuteen vankilaan 60 paikkaa ja Riihimäen peruskunnostettavaan vankilaan myös kymmeniä paikkoja, mutta muutoin paikkalukua pitää pystyä vähentämään lisäämällä porrastusta halvempaan avohoitoon, sijoittamalla sakkovankeja huolellisemmin ja lisäämällä ulkomaalaisten vankien passituksia."
"Vakanssien lisääminen ei saa olla itsetarkoitus, mutta henkilökuntaa on saatava riittävästi. Toiminta on syytä asettaa vakaammalle tolalle, koska merkkejä vankimäärän vähentymisestä jatkossa ei ole olemassa", toteaa Koskinen.
Vartijoita nyt vähemmän
kuin 1990-luvulla
Rikosseuraamusviraston pääjohtajan Markku Salmisen mukaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan jatkossa ministerin esille nostamien uusien tilojen ja virkojen lisäksi Seutulan avolaitospaikat korvaavat tilat Sörkkään ja lyhytaikaisille vangeille Etelä-Suomeen kokonaan uudet tilat jonkin vanhan laitoksen tontille.
Vuosittaisiin käyttömenoihin tarvitaan Salmisen arvion mukaan pysyvä kahdeksan miljoonan euron lisäys.
"Nykyinen tilanne on tältä osin täysin epäterve. Kalustosta ei pystytä enää tekemään poistoja. Kehityskäyrämme on useita vuosia samanlainen kuin konkurssikypsällä yrityksellä. Terveydenhuollon ammattilaisia tarvitsemme nopeasti lisää 30-40, ja vartijoiden sekä muun henkilöstön määrä pitäisi nostaa lähemmäs sitä tasoa jolla olimme 1990-luvulla ennen säästötoimien alkamista. Silloin lähti 150 virkaa", Salminen toteaa.
Myös pääjohtaja Salminen pienentäisi kokonaisvankilukuja siirtämällä osan sakkovangeista heille paremmin sopiviin laitoksiin.
Sakkovankeja on nyt 220 vankiloissamme.
"Suuri osa heistä voitaisiin Ruotsin mallin mukaisesti siirtää sosiaalisairaalaan tai johonkin päihdehoitoyksikköön", Markku Salminen lausuu.
"Vankilat ovat rangaistuslaitoksia eivät sairaaloita. Jokainen sakkovanki aiheuttaa vankilaan tullessaan samat rutiinit kuin muut vangit, mutta juuri kun ne tehty, he vapautuvat kaduille samoihin olosuhteisiin."
Eristäminen
onnahtelee
Pahinta vankiloiden ylikuormitus on ollut Etelä-Suomessa, mutta myös Pohjois-Suomen vankilat Oulussa, Pelsolla ja Ylä-Savossa Sukevalla ovat saaneet siitä osansa.
Ahtaus on kiristänyt joidenkin vankien välejä ja väkivaltatapaukset ovat kasvaneet joissakin vankiloissa yli puolella normaalimiehitykseen verrattuna.
Tutkintavankiloissa ei pääjohtaja Salmisen mukaan ole kyetty eristämään samoista rikoksista epäiltyjä, mikä on sotkenut oikeudenkäyntejä. Näin vankilat toimivat päinvastaisella tavalla kuin vankilaki edellyttäisi.
Lisävirat
helpottaisivat
Terveydenhuolto rappeutuu, koska henkilöstö on mitoitettu nykyisiä vankimääriä tuntuvasti pienemmille tarpeille. Ylikuormituksen pelätään lisäävän muun muassa hiv-tapausten määriä, jotka Suomessa onnistuttiin ennen ruuhkia päihdestrategian avulla pudottamaan 33 tapauksesta kolmeen.
"Toki ongelmista voidaan päästä, jos pistetään pystyyn Norjan kaltainen vankijono. Siellä syntyi vuodessa 1 400 vangin letka ja rikokset lisääntyivät. Belgiassa puolestaan päästettiin takaoven kautta ennen aikojaan porukkaa ulos. Meillä on mahdollisuudet etsiä pysyvämpiä ratkaisuja", Salminen painottaa.
Oulun vankilassa ja sen alaisessa Ylitornion avovankilassa toimitaan nyt äärirajoilla. Helpotusta tulisi johtaja Sauli Hautakankaan mukaan nopeasti, jos kumpikin saisi muutaman lisäviran.
"Oulun omalla avo-osastolla on paikkaluku jouduttu pudottamaan 25:stä 11:een, kun henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Ylitorniolle voisimme lisätä 10-15 paikkaa, jos saisimme kaksi työnjohtajan virkaa sinne. Koko virkapaketin vuosittainen lisäkustannus olisi noin 150 000 euroa", hän toteaa.
Sakkovangit eivät ole ongelma Oulussa, mutta huumaus- ja lääkeaineet ovat. "Noin 80 prosentilla vangeista on huumetausta. Jos ahtaus lisääntyy, on varmaa, että ongelmat kasvavat", sanoo Sauli Huhtakangas.