Ah­taa­jat ja säi­liö­kus­kit lakkoon

Bussinkuljettajien lakko on jämähtänyt pattitilanteeseen, joten Auto- ja kuljetusalan työtekijäliitto (AKT) kutsuu työtaisteluun teollisuutta palvelevia ahtaajia ja kemikaalikuljettajia. ADR-Haanpään säiliöautojen kuljettajat ja Helsingin Sataman ahtaajat uhkaavat lakolla keskiviikkoaamusta alkaen.

Bussinkuljettajien lakko on jämähtänyt pattitilanteeseen, joten Auto- ja kuljetusalan työtekijäliitto (AKT) kutsuu työtaisteluun teollisuutta palvelevia ahtaajia ja kemikaalikuljettajia. ADR-Haanpään säiliöautojen kuljettajat ja Helsingin Sataman ahtaajat uhkaavat lakolla keskiviikkoaamusta alkaen.

Lakko Helsingin satamissa pysäyttäisi konttiliikenteen ja samalla esimerkiksi autojen tuonnin ja paperin viennin. Vaikutus tuntuisi nopeasti koko Suomen elinkeinoelämässä. "Me olemme aina mukana, kun liitto tarvitsee apua. Mutta toivotaan, että loppu tulee päivässä kahdessa", sanoo ahtaajien ammattiosaston puheenjohtaja Juha Jokela.

Kemikaalien kuljettajat toivovat, että jo pelkkä lakon uhka riittäisi viemään osapuolet neuvottelupöytään, vakuuttaa pääluottamusmies Jouni Juntunen ADR-Haanpäältä.

Hän epäilee, että työnantajat kokeilevat bussikuljettajien osa-aikaistamista ennakkotapauksena. Kemikaalien turvallisuusvaatimukset tosin tuovat säiliöautojen kuljettajille tietyn suojan verrattuna bussikuskien tilanteeseen. "Mutta osa-aikaistamista on tapahtunut", Juntunen toteaa.

AKT:n puheenjohtaja Timo Räty painottaa, että liiton tehtävänä on taata jäsenilleen pysyviä, kokonaisia työsuhteita. Hänen mukaansa ala ei myöskään kärsi työvoimapulasta, vaikka työnantajapuoli perustelee juuri pulan johtaneen tarjottuihin osa-aikaisuuksiin.

Maanantaina työtaisteluun liittyi paikallisliikenteen rinnalle omaehtoisesti myös Jyväskylän Liikenteen kaukoreittejä ja tilausliikennettä. AKT:n reserveihin kuuluvat vielä myös esimerkiksi taksit, terminaalit, kaupan automiehet kuin huoltokorjaamotkin.



Loputon suo


Autoliikenteen Työnantajaliitto (ALT) laskee, että pelkästään Helsingissä jo yksi bussilakkopäivä maksaa 200 000 euroa.

Bussilakko on nyt kestänyt viikon ja levinnyt kahdeksaan kaupunkiin, mutta työnantajaleiri kieltäytyy kaikesta neuvonpidosta. "Olisi loppumaton suo, jos nyt lähdettäisiin neuvottelemaan", toteaa ALT:n puheenjohtaja Mikko Vähälä oululaisesta Lauri Vähälä Oy:stä ja viittaa siihen, että alan työehtosopimus päättyy vasta tammikuun lopussa vuonna 2006.

"Voimme vain toivoa parasta, että tämä kapina loppuu", Vähälä siis odottelee. Hänen mukaansa työnantajapuolen hallitus ei ole kaavaillut edes kokousta lakkoasian tiimoilta.



Kuskeista pula


ALT:n toimitusjohtaja Hannu Parvela odottaa hänkin SAK:n ohjastavan jäsenensä ruotuun.

Parvela toteaa, että lakon aiheuttanutta osa-aikatyötä on tarjottu, koska alalla vallitsee työvoimapula. "Siksi on käytetty virolaisia ja muun maalaisia." Bussikuskeja puuttuu etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta merkit viittaavat siihen, että pula alkaisi näkyä myös muualla Suomessa. Lakko ei varmastikaan nosta alan imagoa, hän myös epäilee

Vähälän mielestä taas lakon takana olisi vain muutama ihminen. "Vain luottamusmiehet eivät halua osa-aikaisuuksia." Ne 66 osa-aikaista työsuhdetta pääkaupunkiseudulla, joiden vuoksi lakkoon on nyt päädytty, on solmittu kyseisten työntekijöiden omasta halusta. "Ketään ei ole pakotettu", Vähälä tietää.

Työministeri Tarja Filatov ei halunnut maanantaina ottaa kantaa siihen, miten laittoman lakon kohdalla voitaisiin edistää osapuolten neuvonpitoa. Nyt järjestelmästä puuttuu neuvottelumekanismi pattitilanteessa.

Ilmoita asiavirheestä