Ahtaajat ovat panneet Suomen polvilleen. Vienti hyytyy ratkaisevasti väärällä hetkellä, juuri kun talouden hauras nousu
on alkanut.
Tavara satamissa ei kulje, kun 3 000 viennin kannalta avainasemassa olevaa ahtaajaa on lakossa. Taloudelliset menetykset ovat mittavat, kun vientituloja jää saamatta noin 110 miljoonaa euroa päivässä. Myös tuonti on jäissä.
Päivän tai parin työnseisaus vielä kestetään, mutta tilanne heikkenee ratkaisevasti, jos lakko pitenee. Kallis hinta muutosturvasta, joka viime vuonna olisi koskenut noin 35:tä satamissa irtisanottua, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoon AKT:hen kuuluvaa ahtaajaa.
Osapuolet käyvät nyt kovaa hermosotaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on käyttänyt tukalaa asemaa hyväksi vaatimalla tiukennuksia lakkoilun ja avainalojen säätelyyn. Hallitus torjui EK:n ajatuksen kesken laillisen lakon. Vakavasta tilanteesta huolimatta hallitus ei suunnittele erillislakia lakon lopettamiseksi.
AKT puolestaan ei suostu konnan osaan, vaan on toivonut neuvottelujen välitöntä jatkamista. Sopu näyttää kaukaiselta, koska ei ole olemassa sovintoesitystä, josta neuvotella.
Suuret vientiteollisuuden työnantajat syyttävät suoraan AKT:tä siitä, että se vaarantaa lakkoilullaan satojentuhansien suomalaisten työpaikat. UPM sulki jo Rauman tehtaansa. AKT väittää sen olevan aikaistettu huoltoseisokki. Varsinkin metsäteollisuus pelkää aiheellisesti, että lakon myötä tilauksia menee kilpailijoille.
Herkkään tilanteeseen sopii huonosti tieto siitä, että M-real aikoo korottaa tuntuvasti papereiden hintoja. Ilmeisesti markkinatilanne ei ole niin huono kuin on oletettu.
AKT:n vaatimus muutosturvasta eli erorahasta irtisanottaville työntekijöille on merkittävä periaatteellinen vaatimus. Nyt irtisanomisaika ja sen aikana saatava palkka riippuvat työuran pituudesta.
Työnantajan suostuminen erorahaan avaisi käytännön myös muille aloille. Seurauksena olisi se, että työntekijöiden irtisanominen yhteistoimintalakimenettelyssä tulisi aiempaa huomattavasti kalliimmaksi työnantajalle. Samalla työntekijän turva muutoksessa paranisi.
AKT:n vaatimus muutosturvasta tarkoittaa sitä, että irtisanottavalle työntekijälle maksettaisiin erorahaa, joka auttaa häntä siirtymään eteenpäin. Muutosturvan taso on tarkoitus neuvotella. AKT on kuitenkin puhunut vuoden palkasta. Vaatimus on työntekijäpuolelta raju. Suomalaisessa työelämässä se ei kuitenkaan ole tuntematon asia. Ahtaajat haluavat nyt samaa kuin johtajat, turvaa muutoksessa.
Johtajatason sopimuksissa bonukset ja hulppeat kädenpuristukset ovat osa normaalia sopimuskäytäntöä. Varsin tavanomaista on, että ylimmän johdon edustajat yrityksissä saavat kahden vuoden täyden palkan saadessaan esimerkiksi potkut.
Ay-rintama on toistaiseksi tukenut hiljaisesti ahtaajia. Lakon pitkittyessä solidaarisuus voi kuitenkin rakoilla ja ääni kellossa muuttua, sillä ahtaajat ovat jo palkkatilastoissa duunareiden aatelia.
Metsäteollisuus on ilmoittanut, että se lopettaa palkanmaksun, jos lakko jatkuu seitsemän päivää. Siinä vaiheessa myös kuluttajien vaatimukset lakon lopettamiseksi todennäköisesti kovenevat, kun tuoretuotteet loppuvat kauppojen hyllyiltä ja arkielämässä joudutaan luopumaan elämän pikku mukavuuksista.
Pitkittyessään lakko olisi kaikille osapuolille vahingollinen. Onkin syytä toivoa, että valtakunnansovittelijan kanssa päästään nopeasti järkevään sopimukseen ennen kuin orastavalle taloudelle ehtii tapahtua korvaamatonta vahinkoa.