Janne Ahosen tuomiset lentomäen MM-kisoista Oberstdorfista eivät jääneet pahviseen autonavaimeen. Torstaiaamuna saamansa mäkiviikon voittoauton symbolisen avaimen jatkoksi Ahonen taisteli itselleen henkilökohtaisen kisan pronssin, joka näytti perjantain kahden ensimmäisen kierroksen jälkeen olevan toivottoman kaukana.
Ahonen kuitenkin kiri seitsemänneltä sijalta kolmanneksi. Mitali oli Ahosen pitkän arvokisauran 18:s. Sitä hollolalainen ei itse tiennyt, mutta lauantain mitalin paikan omassa arvoasteikossaan hän osasi heti kertoa.
-- Paras pronssi, Ahonen sanoi kasvot tuttuun toteemimuottiin vedettyinä, vaikka montussa mitalin varmistuminen oli saanut hänet takomaan nyrkillään ilmaa.
Samaan aikaan tulostaulun edestä käveli pientä Suomen lippua heiluttanut Mico Ahonen. Ahosen julkisuudessa monesti esitelty poika oli kannustamassa isäänsä erikoisvieraan akkreditoinnilla, joka takaa kisa-alueella vapaan pääsyn kaikkialle, myös mäkitornin huipulle.
Ansioluettelo paisuu Ahosen ansioluettelo on niin mittava, että jokainen siihen kirjoitettava uusi rivi käynnistää keskustelun siitä, mihin suomalainen sijoittuu kaikkien aikojen mäkimiesten listalla. Yhden arvokisamitalin Ahosta enemmän ehti värikkäällä urallaan voittaa tenori Matti Nykänen.
-- Se on hirveän vaikea kysymys. Kärkipäähän itseni sijoittaisin, mutta en todellakaan mihinkään numerojärjestykseen, Ahonen sanoi.
Ahosen imussa kolme suomalaista änki kuuden parhaan joukkoon. Janne Happonen nousi viidenneksi ja Harri Olli kuudenneksi. Matti Hautamäkikin puhkaisi viimeisellä kisahypyllään vihdoin 200 metrin rajan ja oli lopulta 14:s.
-- Tänään nähtiin meiltä sellaista venymistä, jota ei ole nähty pitkään aikaan, päävalmentaja Tommi Nikunen iloitsi.
Kochille supersija
Johdossa lauantain kisapäivään lähtenyttä Björn Einar Romöreniä eivät pelastaneet Norjan päävalmentajan Mika Kojonkosken perjantai-illalle lupaamat "mielenpuhdistukset" eikä se, ettei Norjan joukkuehotellissa ollut kunnolla toimivaa matkapuhelinverkkoa.
Lentomäkihyppääminen on kuitenkin mäkihyppyä potenssiin korotettuna, ja pienetkin virheet maksavat kalliisti. Romörenin alamäki alkoi jo epäonnistuneesta koekierroshypystä ja jatkui molemmilla kilpailukierroksilla. Lentomäen maailmanennätysmies ei kummallakaan lauantain hypyllään päässyt 200 metriin.
Romörenin takana kärkkyneet Itävallan Gregor Schlierenzauer ja Martin Koch säilyttivät sen sijaan hermonsa ja ratkoivat kultamitalin kaukana muiden edellä. Viimeisenä tornista tulleen Kochin viimeinen hyppy jäi 201,5 metriin, mikä ratkaisi kullan Schlierenzauerille.
Lehdistötilaisuudessa itävaltalaiset kehuivat kohteliaasti toisiaan, vaikka molempien uran ensimmäinen henkilökohtainen arvokisamitali oli tullut hyvin erilaisista lähtökohdista. Schlierenzauer, 18, on jo viime kaudesta alkaen ollut mäkimaailman kohutuin ihmelapsi, kun taas 26-vuotias Koch hakee yhä ensimmäistä maailmancupin voittoaan.
-- Lentomäkihyppääminen on mieletöntä, se on nautintoa, ensimmäistä kertaa lentomäestä hypännyt Schlierenzauer hyrisi ja kehui Kochia:
-- Martin on erittäin reilu kakkonen.
Vitsiniekkana tunnettu Koch ei päästänyt sävellajia mollin puolelle, vaikka oli johdossa ennen viimeistä kierrosta.
-- Tämä on supersija, Koch sanoi.