Ahon mie­len­muu­tok­ses­ta jäl­ki­pyyk­kiä

Keskustan puheenjohtaja Esko Ahon kääntyminen lisäydinvoiman kannattajaksi synnytti heti jälkipyykkiä.

Keskustan puheenjohtaja Esko Ahon kääntyminen lisäydinvoiman kannattajaksi synnytti heti jälkipyykkiä. Ydinvoimaa vastustaneiden keskustalaisten joukoissa Ahon syytettiin pettäneen puolueen, jolla on kielteinen kanta.

Kummastusta herätti se, että edellisellä kerralla vuonna 1993 Aho äänesti lisäydinvoimaa vastaan, vaikka hänen oma hallituksessa esitti sitä. Nyt Aho tuki oppositiojohtajana Paavo Lipposen (sd.) hallituksen linjaa.

”Suuri, syvä pettymys Ahoon”, purki tuntonsa yksi keskustan riveistä. ”Masentavaa”, sanoi toinen. Joku arveli Ahon pistäneen piikillä seuraajaansa - todennäköisesti Anneli Jäätteenmäkeä, joka äänesti vastaan.

Aho kiistii olevansa takinkääntäjä. Hänen mukaansa ratkaisu oli yksi uran vaikeimpia. Kanta kypsyi osin Amerikassa ja sitä edesauttoi näkemys siitä, ettei maakaasun käytön lisääminen näytä mahdolliselta. Puun käytössä taas on jo menty merkittävästi eteenpäin, joten mahdottomasti sitä ei voida lisätä.

”Mahdoton yhtälö, että lisättäisiin kivihiiltä, joka kasvattaisi hiilidioksiongelmaa”, Aho perusteli myönteistä kantaansa.

Hänen tulkintansa mukaan se on linjassa edellisen kielteisen kannan kanssa, kun katsoo mikä on vuosien saatossa muuttunut. Kantansa panttaamista Aho selitti sillä, ettei halunnut vaikuttaa muiden päätökseen.

Raahelainen Inkeri Kerola (kesk.) oli jo hyvissä ajoin paljastanut kannattavansa lisäydinvoimaa. Hän painoi ensin vihreää nappia, mutta vierustoveri Niilo Keräsen (kesk.), joka myös oli kyllä-linjalla, luultua Kerolan äänestäneen väärin, kiirehti korjaamaan. Kerolan sormi osuikin vastaan-napille. Pöytäkirjaa varten hän antoi äänestysselityksen, mutta se ei muuttanut loppunumeroita.

”Onneksi olin kertonut kantani etukäteen”, Kerola lohduttautui. ”Joka äänestyksessä pitää olla yksi sählääjä”, hän veisteli.

Manninen äänesti kuumeessa

Kyösti Karjula (kesk.) perusteli kannatustaan kolmella seikalla: ”Ilmastosopimus, Suomen perusteollisuuden kilpailukyky ja halu varmistaa riittävän edullinen sähkön saanti myös maasseutu-Suomessa.”

Kantansa piilossa pitämistä loppuun asti Karjula selitti sillä, että pystyi seisemän vuotta kestäneen eduskuntauransa aikana nyt ensimmäistä kertaa vaikuttamaan eduskunnan arvovallan vahvistamsieen. ”Meidät on valittu tänne päättämään.”

Keuhkokuumeesta huolimatta torniolainen Hannes Manninen (kesk.) tuli painamaan kyllä-nappia. Kuusamolainen Pauli Saapunki (kesk.) oli aamulla valtiovarainvaliokunnassa saanut riittävät vakuudet siitä, että metsänparannusvaroja kohdennetaan kauempana olevalle kuljetushakkeelle. ”Sen jälkeen, kun muut tulivat minua millin vastaan, saatoin itse liikkua kilometrin”, Saapunki totesi.

Ydinvoimaa vastaan äänestänyt kajaanilainen kansanedustaja Anne Huotari (vas.) harmitteli, millaisen kuvan ratkaisu antoi päätöksenteosta nuorille.

”Kannattajat korostivat, ettei asiassa saa käyttää tunnetta tai sydäntä.” Huotari ei usko, että kukaan vastustaja pelkästään tunteen pohjalta teki ratkaisun. ”Asiaperusteet olivat päällimmäisenä.”

Pulliaisen vaikea tervehtiä koplaajia

Oululaisen Liisa Jaakonsaaren (sd.) mielestä Suomi antoi viestin, joka voi johtaa maailmalla ”ydinvoimabuumiin”. ”Ydinvoimaan panostaminen ei ole kestävää kehitystä”, hän perusteli kielteistä kantaansa.

Haukiputaalainen Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk.) tuomitsi ydinvoimaan liitetyt ponnet eli risupaketin ”poliittiseksi voiteluksi”. Hän muistutti, ettei ponsilla ole oikeudellista sitovuutta.

Oululaisedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) leimasi muutamien keskustalaisten ydinvoiman ja risupaketin tekemän koplauksen ”telaketjujengin toiminnaksi.” ”Minun pitää suggeroida itseäni, että pystyn edes tervehtimään heitä.”

Lappilainen Hannu Takkula (kesk.) myönsi olevansa hiukan pettynyt, mutta muistutti, että ”enemmistö on puhunut.” Hän toivoi, että hallitus pitää lupauksensa tuesta hajautetuille energialähteille.

Keskustan Paula Lehtomäki Kuhmosta muistutti, että Suomi menetti nyt puhevallan lähialueiden ydinvoimaloihin.

Pohjoisen ministereistä ydinvoimaa vastustivat kemiläinen Maija Rask (sd.) ja oululainen Martti Korhonen (vas.). Molemmat luonnehtivat asian käsittelyä asialliseksi.

Ilmoita asiavirheestä