Sitran tuleva pääjohtaja, entinen pääministeri Esko Aho pitää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä täysin mahdollisena, kunhan Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde säilyy vahvana.
"Jos atlanttinen suhde säilyy vahvana, en näe mitään todellista estettä sille, että Suomi ja Ruotsi menisivät mukaan Natoon", sanoi Aho.
Suhteen tulevaisuus on kuitenkin avoin, mm. Madridin terrori-iskun takia, hän arvioi. Jos suhde iskun johdosta heikkenee, olisi liittyminen Ahon mukaan vaikeampaa.
Aho puhui Hanasaaren seminaarissa, joka käsitteli Suomen ja Ruotsin EU-politiikkaa ja sen eroja. Toinen puhuja, Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt piti täysin selvänä, että Suomen ja Ruotsin tulee liittyä kaikkiin kansainvälisiin järjestöihin, myös Natoon.
"Pitäisi olla erittäin vahvat syyt olla liittymättä, ja sellaisia en ole vielä kuullut", sanoi Bildt.
Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä olisi Bildtin mielestä selvää hyötyä myös kyseisille järjestöille, sillä molemmat maat ovat hyviä kehittämään järjestöjä, joihin ne kuuluvat.
"Kansalaismielipide on se, minkä taakse poliitikot piiloutuvat, kun he eivät uskalla johtaa. Objektiivisesti katsoen meillä ei ole mitään syytä olla olematta mukana Natossa", totesi Bildt.
Aho ja Bildt johtivat molemmat maitaan näiden liittyessä EU:n jäseniksi. Molemmat katsoivat, että Suomen ja Ruotsin EU-politiikan erot ovat pienempi murhe kuin se, että EU ei pysy mukana kansainvälisessä kilpailussa.
Ahon mielestä EU on menettänyt suuntansa. Unioni näpertelee muun muassa toisarvoisten perustuslaki kysymysten kanssa, kun sen pitäisi toden teolla keskittyä työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Hän asetti toivonsa EU:n laajentumiseen ja toivoi uusien jäsenmaiden tuovan unioniin kaivattua dynamiikkaa. Suurilta vanhoilta jäsenmailta uudistuskykyä ei tunnu löytyvän, Aho sanoi.
Ruotsi suuri, Suomi pieni
Bildt totesi, että Suomi ja Ruotsi ovat päätyneet eri linjoille paitsi valuuttapolitiikassaan myös suhteessaan EU:n luonteeseen ja kehitykseen. Suomi on ottanut perinteisen pienen maan roolin ja painottaa yhteisiä pelisääntöjä ja toimielimiä, kuten komission merkitystä.
"Ruotsi taas on nähnyt itsensä suurena maana, se ei halua niin paljon sääntöjä vaan katsoo, että asiat ratkeavat parhaiten, kun pääministerit istahtavat päivällisille ja sopivat asioista siinä", Bildt tiivisti Suomen ja Ruotsin eron.
Bildtin mielestä Suomen ja Ruotsin eroavaisuudet EU-politiikassa eivät ole ongelma, vaan pikemminkin se, että EU:n tulevien muutosten merkittävyyttä ei vielä ymmärretä. Laajentuminen 25 maan unioniksi tuo valtavia muutoksia, Bildt totesi.
Ruotsille sopeutuminen EU:n jäsenyyteen on ollut vaikeampaa, koska Ruotsissa eli jo 1960-luvulta asti käsitys, että nimenomaan Ruotsin mallinen hyvinvointiyhteiskunta on inhimillisen kehityksen kruunu.
"Mikä hyvänsä muutos voi olla vain huononnus," Bildt irvaili.
Aho arveli Suomen pärjänneen paremmin, koska näkemys EU-jäsenyyden vaikutuksista oli realistisempi alusta lähtien. Lisäksi Suomelle sopeutuminen muutoksiin on ollut arkea itsenäisyyden alusta lähtien.
"Valitettavasti mitä paremmin taloudessa menee, sitä vähemmän on valmiutta muutoksiin", Aho harmitteli.
Lisää päivällisiä, vähemmän paperia!
Entiset pääministerit pohtivat myös pohjoismaisen yhteistyön ongelmia Pohjoismaiden Neuvostossa ja sen seurauksia. "Liikaa papereita ja liian vähän päivällisiä", analysoi Bildt.
Ennen vanhaan pohjoismaiset poliitikot seurustelivat vapaammin, oppivat tuntemaan ja ymmärtämään toisiaan. Nyt keskitytään aivan liiaksi papereihin, eikä tutustumiselle jää aikaa, hän totesi.