Keskustan puheenjohtaja Esko Aho esittää kansanäänestyksen järjestämistä Nato-jäsenyydestä, mikäli vuoden 2004 turvallisuuspoliittinen selonteko päätyisi suosittamaan sotilaallista liittoutumista. Aho uskoo Nato-kysymyksen nousevan myös eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi, halusivatpa puolueet sitä tai ei.
Keskustan puoluekokouksen perjantaina Hämeenlinnassa avannut Aho torjuu ajatuksen, että keskustan tai Suomen tarvitsisi tässä vaiheessa muuttaa nykyistä turvallisuuspoliittista linjaa sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja omasta puolustuksesta. Ahon mukaan hän haluaa vain asettaa Nato-kysymykseen liittyvät askelmerkit paikalleen.
Pohdinta turvallisuuspolitiikan haasteista on Ahon mukaan vasta alkamassa. ”Nyt ei ole johtopäätösten aika, nyt on pohtimisen ja ympäristön olosuhteiden tarkastelun paikka, siksi tässä kokouksessa ei ryhdytä reivaamaan omaa linjaa mihinkään suuntaan”, Aho vakuuttaa.
Aho uskoo, että puoluekokous hyväksyy hänen ehdotuksensa. ”Keskusta tai kukaan muukaan tuskin sanoo kantaansa, pitäisikö liittyä vai ei”, Aho toteaa.
EU-keskustelusta mallia
Ahon mukaan turvallisuuspolitiikan peruslinjan muutos onnistuu vain, jos kansan enemmistö sen hyväksyy. Hän muistuttaa, että myös Nato edellyttää, että jäsenyydellä on kansan tuki takanaan.
Aho vertaa mahdollista Nato-kysymystä EU-jäsenyydestä käytyyn keskusteluun ja kansanäänestykseen. ”Ilman kansanäänestystä Suomesta ei olisi tullut EU:n jäsentä”, Aho muistuttaa.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kutsui äskettäin myös opposition vuoden 2004 turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluun. ”Omaa ehdotusta uskaltaa kyllä kannattaa”, Aho naljaili SDP:n suuntaan kertoessaan, miksi keskusta otti pääministerin tarjouksen innolla vastaan.
Muutos arvioitavana
Keskusta on Ahon mukaan valmis aidosti osallistumaan selonteon valmisteluun. Tässä vaiheessa on Ahon mukaan turha spekuloida lopputuloksella. ”Nyt arvioidaan muutosta. Mutta maailma voi muuttua”, hän toteaa.
Ahon mukaan maailma ja myös Venäjä ovat muuttuneet. Naton ja Venäjän yhteistyöneuvoston perustaminen tekee Venäjästä Ahon mukaan eräänlaisen ulkojäsenen atlanttisessa sotilasliitossa.
Ahon mukaan mahdollinen kansanäänestys käydään vasta siinä vaiheessa, kun sopimus Naton kanssa olisi valmisteltu.
Ay-kytkyt puhuttavat
Puoluesihteeri Eero Lankia piikitteli puheessaan SDP:n ja kokoomuksen tiivistyviä kytkentöjä palkansaajajärjestöihin. Lankian mukaan keskustan äänestäjistä enemmistö an palkansaajia.
”Keskustakin on palkansaajien asialla. Mutta se ei riitä”, Lankia toteaa.
Lankian mukaan keskusta kantaa huolta etujärjestövetoisen myös jakopolitiikan ulkopuolelle jääneistä ryhmistä, kuten yrittäjistä, viljelijöistä, kotiäideistä, opiskelijoista ja eläkeläisistä.
Pudasjärvisen Paula Taskilan mielestä keskustan on eduskuntavaalien teemoissa korostettava ihmisten arkea. Sateenkaarihallitusten harjoittama politiikka on hänen mukaansa jättänyt ihmiset liiaksi markkinoiden armoille.
Keskustan puoluekokous kävi perjantaina vaisun ja lyhyen yleiskeskusten ja pohjusti puolueen periaateohjelman uudistustyötä.
Puolueen uusi periaateohjelma on määrä hyväksyä vuonna 2006 Oulun 100-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä.
Perjantaihin mennessä puoluekokoukseen oli tullut yli 1 500 virallista puoluekokousedustajaa ja noin 800 epävirallista edustajaa.
Äänioikeutettujen puoluekokousedustajien määrän odotetaan nousevan lauantaina vielä yli tuhannella.
Pohjois-Pohjanmaalta odotetaan 450 edustajaa, perjantaina heitä oli 250.
