Finanssikriisin myötä on Yhdysvalloissa paljastunut historian ilmeisesti suurin pyramidihuijaus. Mitä kaikkea voi vielä tulla esiin?
Suomen valtion budjetin loppusumma on dollareissa mitaten hieman yli 60 miljardia. Amerikkalainen suursijoittaja Bernard Madoff sanoo hukanneensa noin 50 miljardia dollaria asiakkaidensa rahoja. Koko vahinkoa ei vielä ole kyetty arvioimaan puolueettomasti. Jos Madoffin oma väite huijauksen suuruudesta pitää paikkansa, silloin yksi ainoa mies on hävittänyt melkein Suomen valtion budjetin verran muiden sijoituksia.
Finanssikriisissä on nähty jo monenlaista, mutta yksittäisenä tapauksena tämä hakee vertaistaan. Vahingon kärsijöiden joukko on pitkä, alkaen vakiintuneista pankeista - Nordeakin niiden joukossa - päätyen säätiöihin ja varakkaisiin yksityishenkilöihin.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Madoff on määrätietoisesti ja pitkään rakentanut toimintansa tyhjän päälle. Hänen taustansa on ollut sijoituspiireissä hyvin uskottava, hän on luvannut mojovia tuottoja ja hän on pitänyt huolen siitä, että toiminnan varsinainen ydin on ollut täysin piilossa ulkopuolisilta. Kaikki oli perustunut bluffiin eli tuottoja oli maksettu niistä rahoista, joita uudet sijoittajat ovat tuoneet.
Pyramidihuijaus toimii niin kauan kuin toiminta laajenee eikä sitä epäillä. Sitten kaikki romahtaa kerralla ja sijoitukset ovat mennyttä.
Suomalaisille tämä on tullut vuoden mittaan tutuksi WinCapita-uutisista. Monet yksityishenkilöt uskoivat saaneensa vihiä paljon tavallista paremmista tuottolupauksista ja sijoittivat tuntuvia summia, yhteensä noin sata miljoonaa euroa. Viime aikoina myös Kolumbiasta on kerrottu pyramidihuijauksesta, joka on saanut aikaan jopa kansallisen hätätilan julistamisen: rahansa menettäneitä kolumbialaisia on peräti kaksi miljoonaa.
Nyt samanlainen kuvio on paljastunut aivan pankkimaailman ytimessä, ja sen mittakaava on ällistyttävä. Madoff oli antanut lupauksia vakaista, 10-15 prosentin vuosituotoista, joita suhdanteet eivät heiluttelisi. Asiakkaat uskoivat lupauksia ja jättivät kysymättä, kuinka tällainen oikeasti on mahdollista. Myöskään rahoitusalaa valvoneet viranomaiset eivät olleet huomanneet mitään outoa.
Madoff oli hahmo, joka liikkui "oikeissa" piireissä ja herätti luottamusta. Ilman finanssikriisiä toiminta todennäköisesti jatkuisi yhä, sillä asiakkaat eivät olisi kaivanneet pääomiaan takaisin. Alan huippuammattilaiset ovat luottaneet lupauksiin aivan siinä missä jonkin WinCapitan huijaamat maallikot.
Vaikutukset ovat jälleen kerran globaalit, sillä hyviä tuottoja etsivä sijoitustoiminta ei tunne rajoja. Mutta tällainen tuo entistä raskaamman varjon koko rahamarkkinoiden ylle.
Nykyinen kriisi lähti liikkeelle siitä, että tapa liikuttaa pääomia ja etsiä tuottoja on jo irronnut kaikesta arkitodellisuudesta. Laskut ovat nyt erääntyneet maksettaviksi karulla tavalla. Koko maailmantalous on hyytynyt, eikä helpotusta näy.
Uutiset Madoffin huijauksesta pakottavat kysymään, mitä muuta vielä saattaa olla tulossa. Kuinka moni uskottavalta näyttävä rakennelma onkin rakennettu tyhjän päälle, joko tietoisesti tai hyvässä uskossa? Vimmaa kasvattaa sijoitusten voittoja keinolla millä hyvänsä kutsutaan myös ahneudeksi, ja sellaisella on tunnettu loppu.
Kunhan tilanne joskus vakiintuu, voi vain toivoa, että tällaisista kokemuksista osataan ottaa toimintatavoissa ja valvonnassa jotakin opiksi.