Iran on suurissa talousvaikeuksissa, inflaatio etenee huimaa vauhtia ja nuorisotyöttömyys pahenee pahenemistaan. Tilannetta on kritisoitu jopa parlamentissa. Joissakin yliopistoissa on levotonta, ja ennätysmäärä julkisia teloituksia viime kuukausina tekee ilmapiirin entistä raskaammaksi maaliskuun vaalien lähestyessä.
Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad myönsi ranskalaiselle Le Monde -lehdelle harvinaisen haastattelun Iranin johdon näkemyksistä. Kaleva julkaisee haastattelun lyhennettynä.
YK:n turvallisuusneuvosto valmistelee uutta päätöslauselmaa, joka kehottaa Irania lopettamaan uraanin rikastamisohjelmansa, tai muuten maatanne vastaan määrättyjä talouspakotteita tiukennetaan.
Ydinkysymys on kansallemme erittäin tärkeä. Haluamme, että kaikki maat - alkaen turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta - sallivat tästä kysymyksestä laillisesti vastaavan organisaation IAEA:n (YK:n alaisuudessa toimiva kansainvälinen atomienergiakomissio valvoo ydinsulkua) toimia tehtävänsä mukaisesti.
Ongelmat alkoivat, kun eräät jäsenmaat - viisi pysyvää turvallisuusneuvoston jäsentä - ottivat itselleen IAEA:n sääntöjä laajemmat oikeudet puuttua asioihin. Iran toimii yhteistyössä IAEA:n kanssa, noudattaa sitoumuksiaan ja velvollisuuksiaan IAEA:n suuntaan.
Valitettavasti Iranilta on viety eräitä noista oikeuksista, erityisesti oikeus saada muiden IAEA:n jäsenmaiden apua ydinpolttoaineen saamisessa. Meitä ei ole autettu, vaikka se olisi ollut oikeutemme.
Mutta uskomme, että meidän täytyy kaikkien jatkaa työskentelemistä IAEA:n kanssa ja hyväksyä sen mielipiteet.
Silti amerikkalaiset, kiinalaiset, britit, ranskalaiset ja venäläiset aikovat päättää taas uusista pakotteista Irania vastaan.
Nuo päätöslauselmat eivät ole meidän ongelmamme, vaan heidän ongelmansa. Kun ryhmä maita toimii virheellisten tietojen pohjalta itsepäisesti virheellisellä tavalla, silloin ongelma on tuon ryhmän. Mutta emme ole huolissamme. Kansamme on suuri. Kun kysymys on oikeuksiemme puolustamisesta, olemme tosissamme.
Toisinaan Irania syytetään siitä, että se vaikeuttaa tilannetta naapurimaassaan Afganistanissa auttamalla talibaneja, jotka hyökkäävät maassa olevia kansainvälisen liittoutuman joukkoja vastaan.
Joidenkin länsimaiden asenne on ristiriitainen. He käyttävät sadan vuoden takaista kieltä. Mikä tilanne oikein on?
Kymmeniätuhansia ulkomaisia sotilaita on sijoitettu naapurimaihimme.
Tiedämme, että jotkut meitä arvostelevista länsimaista tekevät paikan päällä yhteistyötä niiden ihmisten kanssa, joista puhutte. Ja menneisyydessä he ovat tehneet yhteistyötä ja jopa aseistaneet ja rahoittaneet Afganistanin ääriryhmiä.
Tiedämme erittäin hyvin, mitä naapurissamme tapahtuu. Meillä on vanhat kulttuuriset ja historialliset suhteet Afganistanin kanssa. Se, mikä aiheuttaa turvattomuutta Afganistanissa, on meille turvallisuusongelma. Haluamme, että Afganistan saa takaisin koskemattomuutensa.
Historiallinen kokemuksemme on opettanut meille, että joka kerta kun amerikkalaiset tai eurooppalaiset ovat tulleet alueellemme, on syntynyt kiistoja. Katsokaa esimerkiksi Irakia.
Libanonissa te tuette sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti yhtä ainoaa puoluetta Hizbollahia.
Autamme kaikkia niitä, jotka toimivat oikeudenmukaisten periaatteiden mukaisesti. Uskomme, että Libanon on itsenäinen maa. Libanonin kansan tulee päättää omasta kohtalostaan. Tuemme kaikkia toimia, jotka edesauttavat Libanonin yhtenäisyyttä, suvereniteettia, itsenäisyyttä.
Libanonin kansalla on oikeus elää, ilmaista mielipiteensä. Me vastustamme sekaantumista Libanonin asioihin. Meillä on erittäin hyvät suhteet useimpiin Libanonin puolueista. Niin shiialaisten, druusien, kristittyjen kuin sunnienkin kanssa.
Iran ei auta itsenäisen palestiinalaisvaltion luomisessa Länsirannalle ja Gazaan.
Ette tue YK:n, Yhdysvaltain,
EU:n ja Venäjän ponnistuksia tässä asiassa. Tuette vain yhtä palestiinalaispuoluetta Hamasia.
Eikö Gazassa ole tällä hetkellä Hamasin hallitus? Hallitus, jonka kansa on valinnut. (Hamas voitti parlamenttivaalit miehitetyillä alueilla tammikuussa 2006, ja otti väkivalloin Gazan kaistaleen hallintaansa 15. kesäkuuta 2007). Eurooppalaiset ja Yhdysvallat vastustavat Hamasin hallitusta.
Me olemme tällä hetkellä ainoa maa, joka tukee Palestiinan laillista hallitusta. Entä kuka alistaa tuota kansaa, asettaa sille talouspakotteita?
Joudun valitettavasti toteamaan, että Euroopan maat tekevät yhteistyötä sionistien kanssa tässä asiassa.
Mutta kysymys Palestiinasta on laajempi. On palattava 60 vuoden takaisiin tapahtumiin (Israelin perustaminen YK:n päätöslauselmalla 1948), jotka ajoivat miljoonia ihmisiä kodeistaan, tappoivat satojatuhansia. Eurooppalaisten tai amerikkalaisten aloitteet eivät ratkaise tätä ongelmaa.
On mentävä selkkauksen alkuun, sen juurille, mikäli haluamme ratkaista sen, tai muuten kriisi jatkuu. Pitkällä tähtäimellä häviäjiä ovat ne, jotka ovat vastuussa miehityksestä.
Olette äskettäin jälleen todenneet, että "sionistit kaatuvat ennemmin tai myöhemmin".
Miksi Palestiinan kansan täytyy hyväksyä miehitys? Miksi heidän täytyy suostua siihen, että heiltä viedään osa alueestaan?
Se että YK on tunnustanut Israelin, ei vielä tee tunnustamisesta oikeutettua. Väärennetty, keksitty kansa (Israelin kansa) ei voi kestää, sen on lähdettävä tältä alueelta.
Mitä Iranin kansa teidän mielestänne haluaa? Enemmän demokratiaa?
Ette ole väärässä. Mutta Iranin kansa ei halua vain demokratiaa, vaan jotain enemmän. Ihmisarvoa. Ihmisen paikkaa maailmassa. Oikeutta. Muiden ylivallan torjumista.
Kaikki tämä on mahdollista vain uskomalla Jumalaan. Ja kaikki tämä on arvokkaampaa kuin demokratia. Demokratia on vain pieni osa Iranin kansan saavutuksista. Se ei ole kansa, joka pelkää myrskyjä. Ja boikotit, pakotteet, uhkaukset, joiden kohteeksi joudumme, kypsyttävät meitä entisestään. Iran on kiistatta maailmanvalta. Sen voima ei ole sen aseissa, vaan kulttuurisessa vaikutusvallassa.
©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate